Hallitus 14.10.2022 § 134 

Esittelijä Toimitusjohtaja Tommi Fred

Valmistelija Vesihuollon toimialajohtaja Mari Heinonen, puh. 09 1561 3187

 Talousjohtaja Minna Haapala, puh. 050 451 0030

 Erityisasiantuntija Anna Arosilta-Gurvits, puh. 044 976 0178

Tausta HSY:n vesihuollon investointiohjelma on osa vesihuollon investointien suunnittelujärjestelmää. Suunnittelujärjestelmä sisältää vesihuollon kehittämissuunnitelmat, investointistrategian ja investointiohjelman.

Vesihuollon investointiohjelma sisältää suunnitellut investoinnit vuosille 2023-2032. Investointiohjelma on kahden vuoden välein laadittava suunnitelma. Edellinen investointiohjelma laadittiin vuosille 2021-2030.

Investointiohjelman laadinnan pohjana ovat olleet 29.4.2022 lausunnoille hyväksytyt HSY:n strategia 2030 ja vesihuollon investointistrategia 2030,  sekä vuosina 2021-2022 päivitetyt investointien tarpeiden kartoitukset. Investointiohjelman laatimisen apuna on käytetty talousmallia, jolla on tarkasteltu investointien taloudelliset edellytykset ja vaihtoehdot tasapainoinen talous päämäärän mukaisesti.

HSY:n hallitus käsitteli 20.05.2022 alustavaa vesihuollon investointiohjelmaa ja päätti pyytää siitä jäsenkaupungeilta lausunnot toiminta- ja taloussuunnitelman 2023-2025 yhteydessä. Saadut lausunnot merkittiin tiedoksi hallituksessa 23.09.2022.

Hallituksen pyynnöstä annetut jäsenkaupunkien lausunnot

Vesihuollon investointiohjelma sai kaupungeilta myönteistä palautetta. Jäsenkunnat ovat lausunnoissaan muistuttaneet kaupunkien yhteisesti sopimista tavoitteista kuntayhtymälle vuodelle 2023, joista yksi oli investointiohjelman mitoitus talouden tasapainottamiseksi. Lausunnoissa tuotiin lisäksi esille kaupunkien toteutusaikataulujen muutosten mahdollisuus sekä muistutettiin toimintaan vaikuttavien lainsäädännön muutosten mahdollisuudesta. Lisäksi kaupungit ovat tuoneet esille joitakin kaupunkikohtaisia tarpeita ja huomioita.

Investointiohjelman kokonaisuutta ei ole ollut tarpeen tarkistaa lausuntojen tai kesän ja syksyn aikana toimintaympäristössä tapahtuneiden muutoksen takia. HSY tiedostaa, että ohjelmassa ei ole varauduttu merkittäviin tarpeiden kasvuun, joten ohjelman toteutumisen ja ennusteen seurantaa on tehtävä huolellisesti ja läheisessä yhteistyössä jäsenkaupunkien kanssa.

HSY ottaa huomioon kaupunkien lausunnoissa esittämät investointitason kriittistä tarkastelua koskevat näkökohdat erityisesti talouden tasapainon strategiaohjelmaa laadittaessa.

Vesihuollon investointiohjelma 2023-2032

Investointiohjelman hankkeet on ryhmitelty investointitarpeiden mukaisiin koreihin. Korirakenne perustuu kaupunkien kehittymiseen liittyviin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) sekä vesihuoltojärjestelmän kehittämisen ja ylläpitämisen investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit).

Kaupunkilähtöiset investoinnit on jaettu kaavoituksen mukaisiin alueinvestointeihin, vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaiseen laajentumiseen haja-asutusalueille sekä kaupungin kehittämisen aiheuttamiin johtosiirtotarpeisiin. Vesihuoltolähtöiset investoinnit on jaettu vesihuoltojärjestelmän (vedenhankinta, vedenpuhdistus, vedenjakelu, viemäröinti ja jätevedenpuhdistus) mukaisiin osakokonaisuuksiin sekä edelleen uudisinvestointi- ja saneerausinvestointeihin.

Kullekin investointikorille on laadittu investointistrategiaan perustuva, korikohtainen päämäärä ja palvelutaso sekä toimenpiteinä kuvaus investoinneista, joita strategian päämäärän saavuttaminen edellyttää. Lisäksi on kerrottu, mitä vesihuollon investointistrategian päämäärää korikokonaisuudet edistävät.

Seuraavassa on kuvattu investointien kokonaisuudet.

Kaupunkilähtöiset investoinnit

Kaupunkilähtöiset investoinnit ovat hankkeita, jotka toteutuvat kaupunkien kehittymisen aikataulussa. Vesihuolto- ja hulevesihankkeiden suunnittelu, aikataulutus sekä toteutus tehdään kiinteässä yhteistyössä jäsenkaupunkien kanssa. Kaupunkilähtöiset investointien ainoa osakokonaisuus on Toiminta-alueen laajeneminen ja kaavoitus.

Toiminta-alueen laajeneminen ja kaavoitus

Osakokonaisuuden investoinneilla tuotetaan vesihuollon alueverkostot väestönkasvun ja maankäytön kehittymisen mukaisesti noin 116 000 uudelle asukkaalle ja noin 1 500 nykyiselle haja-asutusalueen asukkaalle. Lisäksi johtosiirroilla mahdollistetaan raitiotiehankkeiden ja muiden pääosin jäsenkaupunkien rakentamishankkeiden suunniteltu eteneminen. Investoinnit ohjelmakaudelle ovat yhteensä 500 M€.

Vesihuoltolähtöiset investoinnit

Vesihuoltolähtöiset investoinnit ovat ylläpitonäkökulmasta toteutettavia hankkeita sekä toimintavarmuuden lisäämiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen tähtääviä hankkeita, jotka toteutetaan HSY:n määrittelemässä aikataulussa. Vesihuoltolähtöisten investointien osakokonaisuudet ovat vedenhankinta ja -puhdistus, vedenjakelu ja viemäröinti, jätevedenpuhdistus sekä rakennukset ja muu irtain.

Vedenhankinta ja -puhdistus

Vedenhankinnan ja -puhdistuksen saneerausinvestoinneilla ylläpidetään vedenoton ja -puhdistuksen rakenteita ja parannetaan niiden toimintavarmuutta. Vedentuotannon kapasiteettia kasvatetaan 13 %. Vedenhankinnan ja -puhdistuksen suunnittelut investoinnit ohjelmakaudelle ovat 92 M€.

Vedenjakelu ja viemäröinti

Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostojen ja laitteiden uudisinvestoinneilla lisätään maankäytön muutosten edellyttämää verkostokapasiteettia ja toimintavarmuutta. Verkostojen ja laitteiden saneerausinvestoinnit kohdistetaan kunto- ja operointiperusteisesti ja niillä hillitään ikääntyvän verkoston kunnon heikkenemistä. Ohjelmakaudella huonokuntoisen verkoston määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan, mutta saneerausten priorisoinnilla ja toimintavarmuutta parantavilla ratkaisuilla palvelutason arvioidaan säilyvän lähes nykyisellään. Vedenjakelun ja viemäröinnin uudisinvestoinnit ohjelmakaudelle ovat 326 M€ ja saneerausinvestoinnit 603 M€.

Jätevedenpuhdistus

Jätevedenpuhdistuksen uudisinvestoinneilla lisätään puhdistuksen kokonaiskapasiteettia noin 13 % sekä parannetaan puhdistustulosta. Fosforikuorma Itämereen pienenee kauden aikana n. 40 % ja typpikuorma 5% ja lisäksi  mikromuovikuormitusta Itämereen pienennetään edelleen.  Saneerausinvestoinneilla ylläpidetään laitosten rakenteita ja parannetaan niiden toimintavarmuutta. Jätevedenpuhdistuksen investoinnit ohjelmakaudella ovat 107 M€.

Rakennukset ja muu irtain

Investointiohjelmassa ovat mukana vesiteknisten investointien lisäksi vesihuoltoon liittyvät kiinteistöinvestoinnit ja investoinnit irtaimeen käyttöomaisuuteen (muut investoinnit). Toimitilojen, ajoneuvokaluston ja irtaimen käyttöomaisuuden keskimääräinen kunto ylläpidetään ja järjestelmähankinnoilla tuetaan toimintatapojen kehittämistä. Investoinnit ohjelmakaudella ovat 55 M€.

Kokonaisinvestoinnit ohjelmakaudella 2023-2032

Suunnitelmakauden kokonaisinvestoinnit, joihin rahoituksessa varaudutaan, ovat  nykyrahassa 1752 M€. Hankkeille osoitettuja varauksia on yhteensä noin 1684 M €. Riskivarauksella (68 M€/10 v) varaudutaan vielä ennakoimattomiin tarpeisiin ja kustannusnousuihin. Investointitaso nousee edelliseen investointiohjelmaan verrattuna (yht. 1559 M€) yksikköhintojen tarkistamisen ja väylähankkeiden edellyttämien johtosiirtojen määrän kasvun vuoksi. Investointitasolla pystytään vastaamaan strategian tavoitteisiin tasapainoista taloutta tukevalla tavalla siten, että  ohjelma on mahdollista rahoittaa kohtuullisella maksukehityksellä ja supistuvalla lainanotolla.

Merkittävimmät kokonaisuudet, jotka priorisoinnissa siirtyivät pois ohjelmakaudelta, ovat jätevesilietteen jatkokäsittely, mikä voi lainsäädännön muuttuessa tarkoittaa jatkokäsittelyn hankkimista ostopalveluna sekä jäteveden sisältämien haitallisten aineiden poistoon investoimisen siirtyminen kauden lopulla käynnistettäväksi.

Vuosittaiset suunnitellut investoinnit ovat yhteensä:

Investointiohjelman toimeenpano, seuranta ja raportointi

Investointiohjelma on talous- ja toimintasuunnitelman (TTS) investointiosuuden valmistelun perusta. Hankkeiden toteuttamispäätökset tehdään tarkemman suunnittelun perusteella ja hankkeista laaditaan hankesuunnitelmat. Investoinneista tehdään erilliset hankintapäätökset. Talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista ja siten myös investointiohjelman toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti osavuosikatsauksin sekä sisäisellä ajantasaisella raportoinnilla.

Investointien vaikuttavuuden arviointia on kehitetty osana ohjelman valmistelua. Ohjelmakauden investointien vaikuttavuutta on arvioitu aiempaa yksityiskohtaisemmin ja kehityksen suunnat on tunnistettu paremmin. Yhteenveto vaikutusarviosta on esitetty liitteen ohjelmadokumentin lopussa. Työ omaisuuden hallinnan, vaikuttavuuden arvioinnin ja todentamisen  kehittämiseksi jatkuu.

Investointiohjelmaehdotus 2023-2032 on esitetty korikohtaisesti liitteessä.

Talousmalli

Vesihuollon investointiohjelman laatimisen yhteydessä on investointitarpeita tarkasteltu vesihuollon talouden näkökulmasta. Pitkän ajan investointitarpeiden ja talouden samanaikaisella tarkastelulla on päädytty investointitasoon, jossa systemaattisin taksakorotuksin voidaan turvata vesihuoltotoiminnan palvelutaso ja kehittäminen ilman, että HSY:n taloudellinen suoriutuminen vaarantuisi.

Hallitus merkitsi 20.5.2022 osana vesihuollon investointiohjelmaa vesihuollon talousmallin raportin tiedokseen. Raportissa esitettyjä ennusteita ja oletuksia on päivitetty toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisen yhtyedessä vuosien 2023-25 osalta. Talousmalliraporttia ei ole päivitetty.

Talousmallinnuksessa on arvioitu toiminnan volyymin kehittyminen ja siihen perustuen tulojen ja käyttömenojen ennusteet. Veden ja jäteveden myyntiennuste perustuu asukasluvun ja veden käytön pitkän aikavälin ennusteeseen. Asukasmäärän ennustetaan kasvavan 2022-2028 noin 1 % vuodessa ja 2029 alkaen kasvun ennustetaan hidastuvan hieman alle 1 %:iin vuosittain.  Veden ominaiskulutuksen pieneneminen kompensoi osittain käyttäjämäärän kasvua. Käyttömenoissa on oletettu volyymimuutosten lisäksi yleisen kustannustason muutoksen mukainen kasvu. Lähivuosien inflaatiokehitys on tarkistettu kevään tilanteesta ja on Suomen Pankin ja OECD:n ennusteiden mukaan arvioitu olevan 4 % vuonna 2023. Vuodesta 2024 eteenpäin oletetaan inflaation pysyttelevän kahdessa prosentissa.

Vesihuollon velkaantuminen jatkuu voimakkaana 2030-luvun alkuvuosiin asti. Lisävelkaantumisen odotetaan pysähtyvän vasta aivan strategiakauden lopulla. Vesihuollon omavaraisuusaste ennustetaan laskevan nykytasosta (25.0 % vuoden 2021 tilinpäätöksessä) noin kahdella prosenttiyksiköllä 23,1 %:iin vuoteen 2025 mennessä ja alkavan sen jälkeen hiljalleen nousta. Talousmallissa investointiohjelman 2023-2032 mukaisiin investointeihin on laskettu mukaan inflaatio.

Talousmallitarkastelu osoittaa investointien rahoittamisen vaativan taksakorotuksia, jotka sisältävät inflaatiovaikutuksen ja lisäksi 3,0 % reaalisen korotuksen vuosittain koko investointiohjelmakauden ajan. Vesihuoltolain 18 § 1 mom. mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset.

Päätösehdotus (TF) Hallitus päättää esittää edelleen yhtymäkokoukselle hyväksyttäväksi liitteen mukaisen vesihuollon investointiohjelman 2023-2032.

Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan.

Yhtymäkokous 18.11.2022 § 13  

400/10.107.1070.10701/2022  

Päätösehdotus Yhtymäkokous päättää hyväksyä vesihuollon investointiohjelman 2023-2032.

Päätös Yhtymäkokous päätti ehdotuksen mukaan.