Hallitus 25.08.2023 § 86  

Esittelijä Toimitusjohtaja Tommi Fred

Valmistelija Hallintosihteeri Anu Hämäläinen, puh. 050 330 5195

Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2022

Lisätietoja: ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä, puh. 045 635 7698

HSY:llä on 11 ilmanlaadun mittausasemaa pääkaupunkiseudulla ja kaksi muualla Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan iImanlaatu raportoidaan vuosittain kahdessa eri julkaisussa. Tämä raportti kattaa pääkaupunkiseudun ulkopuolisen eli muun Uudenmaan tiedot ilmanlaadusta ja sen kehittymisestä vuonna 2022. Raportissa esitetään myös kunkin alueen kunnan päästöt raportointivuotta edeltävältä vuodelta. Ilmanlaatu Uudellamaalla 2022 -raportti on ilmestynyt Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuna.

Vuonna 2022 Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä HSY mittasi jatkuvatoimisesti typenoksidien ja hiukkasten pitoisuuksia liikenneympäristössä Järvenpäässä ja kaupunkitausta-asemalla Lohjalla. Typpidioksidin pitoisuuksia kartoitettiin suuntaa antavalla passiivikeräinmenetelmällä Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Nurmijärvellä, Porvoossa, Tuusulassa ja Vihdissä. Puunpolton päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun mitattiin Porvoossa vanhan kaupungin alueella.

Ilmanlaatu on Uudellamaalla pääosin hyvä. Eniten ilmanlaatuun vaikuttavat tieliikenne ja kotitalouksien puunpoltto. Puunpoltossa syntyy terveydelle haitallisia päästöjä: pienhiukkasia, häkää sekä PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Vuonna 2022 puunpolton päästöjen vaikutus oli nähtävissä Porvoon vanhassa kaupungissa tehdyissä mittauksissa. Bentso(a)-pyreenin pitoisuus alitti kuitenkin niukasti sille asetetun tavoitearvon.

Kevään katupölykausi oli Uudellamaalla melko tavanomainen. Pölykausi ajoittui pääosin maalis-huhtikuulle, jolloin hengitettävien hiukkasten kansallinen ohjearvo ylittyi Järvenpäässä. Pitoisuudet ja pölyisten päivien lukumäärä olivat kuitenkin pienempiä verrattuna aikaisempiin mittauksiin Järvenpäässä.

Ilmansaasteiden pitoisuudet Uudellamaalla eivät ylittäneet EU:n ilmanlaadun raja-arvoja, mutta WHO:n ohjearvot ylittyivät laajalti. Pitkällä aikavälillä ilmansaasteiden pitoisuudet ovat kuitenkin yleisesti laskeneet.

Uudenmaan ilmanlaatu vuonna 2022-raportissa esitetään Uudenmaan kuntien vuoden 2021 päästöt energiantuotannosta, teollisuudesta, satamista ja tieliikenteestä. Puunpolton, öljylämmityksen ja työkoneiden päästöt on arvioitu vuodelle 2015. Seuranta-alueen energiantuotannon, teollisuuden, tieliikenteen ja satamien yhteenlasketut typenoksidien, hiukkasten ja VOC-yhdisteiden päästöt vähenivät yleisesti jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Pitkällä aikavälillä eri epäpuhtauksien päästöt ovat jonkin verran vaihdelleet vuodesta toiseen, mutta niissä on yleisesti ollut laskeva suuntaus. Tieliikenteen kaikkien ilman epäpuhtauksien päästöt ovat laskeneet jatkuvasti.

Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolista ilmanlaadun seurantaa hoidetaan alueen kuntien ja teollisuuden yhdessä rahoittamana yhteistarkkailuna. Seurantaan kuuluvien ilmanlaatumittausten ja päästökartoitusten toteuttamisesta vastaa HSY. Seurantaa ohjaa yhteistyöryhmä, jossa on edustajat alueen kunnista, Uudenmaan ELY-keskuksesta ja HSY:stä.

Lisätietoja Uudenmaan ilmanlaadusta vuonna 2022 ja kuntakohtaisia ilmanlaatutietoja löytyy Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisemasta raportista:

Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2022 – Doria; https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-147-8

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla keväällä 2023

Lisätietoja: ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen, puh. 050 596 3102

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Maalis-toukokuussa ilmanlaatu oli kaikilla HSY:n mittausasemilla yli puolet ajasta hyvä tai tyydyttävä, vähintäänkin 64 % kuukauden tunneista. Vilkasliikenteisillä alueilla kevään ilmanlaatu heikkeni ajoittain välttäväksi, huonoksi ja jopa erittäin huonoksi. Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä.

Korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin jo tammikuun lopulla, mutta maalis-huhtikuussa katujen pölyämien oli suurinta. Talven ja kevään sääolot sekä katujen kunnossapito vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä kertyy katujen pinnoille ja milloin se nousee ilmaan katujen kuivahtaessa. Suurin osa erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunneista osuivat maalis-huhtikuulle. Pientaloalueilla myös pienhiukkaset heikensivät ilmanlaatua.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m3) ei ylittynyt keväällä, sillä pölyisiä päiviä sallitaan 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät kuitenkin raja-arvotason (50 µg/m3 vuorokauden keskiarvona) maalis–toukokuussa useasti. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason, oli tammi-toukokuussa Mäkelänkadulla 23, Mannerheimintiellä 17, Leppävaarassa 11, Kauniaisissa 11, Tikkurilassa 9, Tapanilassa 1 ja Hämeenlinnanväylällä 22 kertaa.

Hengitettävien hiukkasten kansallinen vuorokausiohjearvo (70 µg/m3) ja WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyivät keväällä pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Myös pienhiukkasten vuorokausipitoisuus ylitti keväällä WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvotason (15 µg/m3, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) niin ikään vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Muiden ilmansaasteiden kuten typpidioksidin, otsonin ja rikkidioksidin raja- tai ohjearvot eivät ylittyneet maalis–toukokuun aikana. 

HSY antoi kastelupyynnöt pääkaupunkiseudun pääväylille 7 kertaa kevään katupölykauden aikana. Pääväyliä kasteltiin 6 kertaa huhtikuussa (5.4., 11.4., 13.4., 17.4., ja 20.4.) ja kerran toukokuussa (11.5.). Tällöin tienpientareita kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella.

HSY huolehtii pääkaupunkiseudun lakisääteisestä ilmanlaadun seurannasta. Ilmanlaadun vuodenaikaiskatsaukset julkaistaan neljä kertaa vuodessa HSY:n verkkosivulla osoitteessa: https://julkaisu.hsy.fi/ilmanlaadun-vuodenaikaiskatsaukset-2023.html#ce0PvT9X92

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2023

Lisätietoja: paikkatietoasiantuntija Laura Lähteenmäki, puh. 050 478 0310

HSY tuottaa vuosittain tietoa pääkaupunkiseudun voimassa olevien asema-kaavojen käyttämättä olevasta rakennusoikeudesta. Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2023 esittelee maankäyttöön liittyviä tunnuslukuja painopisteen ollessa asumisen asemakaavavarannossa. Luvut kuvaavat vuodenvaihteen 2022–2023 tilannetta. Varannon määrää ja sijoittumista havainnollistetaan käyttötarkoituskohtaisilla teemakartoilla ja graafit esittävät eri käyttötarkoitusten varantolukujen muutosta vuodesta 2011 alkaen. Varannolla tarkoitetaan voimassa olevien asemakaavojen käyttämätöntä kerrosalaa.

Vuonna 2022 kerrostalovarannon määrä pääkaupunkiseudulla jatkoi kasvuaan. Vaikka pientalovarannon määrä jonkin verran väheni vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna, pysyi asumisen varantomuutos kokonaisuutena kuitenkin reilusti positiivisena pääkaupunkiseudun tasolla. Eniten asumisen varanto kasvoi Helsingissä, jossa kerrostalovarannon määrä kasvoi lähes 260 000 kerrosneliömetrillä verrattuna vuodenvaihteen 2021–2022 tilanteeseen.

Pääkaupunkiseudulla oli viime vuodenvaihteessa noin 4,57 miljoonaa kerrosneliömetriä kerrostalovarantoa ja noin 3,63 miljoonaa kerrosneliömetriä pientalovarantoa. Määrä mahdollistaa useiden kymmenien tuhansien pien- ja kerrostaloasuntojen rakentamisen. Kerrostalovarannon isoimmat keskittymät Espoossa ovat Länsimetron varrella, Leppävaaran alueella ja Keran asemanseudulla, Vantaalla taas kerrostalovarantoa on runsaasti Kivistön, Myyrmäen ja Veromiehen alueilla. Helsingissä huomattavia kerrostalovarantoja on esimerkiksi Jätkäsaaressa, Laajasalossa, Sörnäisissä ja MeriRastilassa. Pientalojen rakentamismahdollisuuksia on eniten Espoossa.

Varantolukujen esittämisen lisäksi katsauksessa suhteutetaan voimassa olevan asumisen asemakaavavarannon määrä Helsingin seudun Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (MAL-sopimus) vuosille 2020–2023 sovittuihin asuntotuotantotavoitteisiin kaupunkikohtaisesti. Asumisen varantoa on absoluuttisesti tarkasteltuna eniten Helsingissä, mutta suhteessa asuntotuotantotavoitteeseen asumisen varantoa tyhjillä ja lähes tyhjillä tonteilla on eniten Espoossa. Tontin rakentamisasteen lisäksi varannon käyttöönotettavuuteen vaikuttavat esimerkiksi sijainti, maanomistajan tahtotila ja kunnallistekninen valmius.

Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa on yli kaksi kertaa enemmän käyttämä-töntä toimitilojen kerrosalaa kuin asumiselle tarkoitettua kerrosalaa. Liike- ja toimistotilavarantoa on yksistään tyhjillä ja lähes tyhjillä tonteilla 4,48 miljoonaa kerrosneliömetriä. Liike- ja toimistotilavaranto jakautuu melko tasaisesti pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien kesken, kun taas teollisuus- ja varastotilojen varantoa on vähiten Espoossa ja eniten Vantaalla. Toimitilavarannon määrä muuttuu hitaasti.

Tonttivarantokatsauksen luvut perustuvat HSY:n tuottamaan SeutuRAMAVA-aineistoon, joka kuvaa tilannetta vuodenvaihteessa 2022–2023. Kahdesti vuodessa tuotettava SeutuRAMAVA on paikkatietoaineisto, joka kuvaa voimassa olevien asemakaavojen tilannetta kaavayksikkötasolla Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. HSY ylläpitää ja kehittää SeutuRAMAVA-aineistoa yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kaavoituksen asiantuntijoiden kanssa. SeutuRAMAVA-aineiston varantoluvut julkaistaan korttelitasolle yleistettynä avoimena datana, joka on katseltavissa ja ladattavissa HSY:n avoimen datan palvelussa. Kaupunkikohtaiset varantoaikasarjat sekä avoin data ovat katseltavissa myös interaktiivisina infograafeina HSY:n kotisivulla.

Viimeisimmät tonttivarantokatsaukset löytyvät HSY:n verkkosivuilta: https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tonttivaranto/

Vastuullisuusraportti 2022 julkaistu kesäkuussa 2023

Lisätietoja: hankekoordinaattori Riikka Luomanen, puh. 050 597 2531

Vastuullisuus on HSY:n kaiken toiminnan ytimessä. Vastuullisuusraportin sisältö koostuu sekä strategisesti merkityksellisistä että sidosryhmiemme tärkeinä pitämistä aiheista. HSY:n perustehtävät tuottavat hyötyjä ihmisille ja ympäristölle. HSY on Suomen suurin ympäristöalan toimija. HSY puhdistaa jätevettä, tuottaa puhdasta juomavettä ja järjestää pääkaupunkiseudun jätehuollon. Lisäksi se tuottaa tietoa pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta ja kasvihuonekaasupäästöistä, edistää seudun ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tarjoaa paikkatietoa. HSY uudisti strategiansa vuoden 2022 lopussa. ”HSY 2030 – yhdessä kestävään huomiseen” - strategian visiona on tehdä yhdessä pääkaupunkiseudusta maailman kestävin kaupunkiseutu. Strategian neljä keskeistä painopistettä ovat ympäristövastuu, työn murros, kestävä talous ja asukaskokemus. HSY tavoittelee uudessa strategiassaan esimerkiksi hiilineutraaliutta, vahvaa kiertotaloutta ja vaikuttavia toimia luonnon monimuotoisuuden ja lähiympäristön hyväksi.

Vastuullisuusraportissa kuvataan, miten HSY on alentanut vuonna 2022 CO2-päästöjään, miten kokonaisenergiankulutus on kasvanut, miten kiertotaloutta ja jätteiden kierrätystä on edistetty, miten Blominmäen jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 2022 ja mitä toimia HSY on tehnyt luonnon monimuotoisuuden ja lähiympäristön hyväksi. Lisäksi raportti kertoo HSY:n henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen, asiakastyytyväisyyteen ja palvelujen laatuun sekä talouden kestävyyteen liittyvistä toimista. Raportti kertoo myös siitä, miten HSY varautui yleisen turvallisuustilanteen heikkenemiseen Venäjän helmikuussa 2022 aloittaneen Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan seurauksena.

HSY toimii vahvasti yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden toimijoiden kanssa tarjoten muun muassa jätevesien hukkalämpöä kaukolämmön tuotantoon. Näin HSY:llä on omaa toimintaansa laajempi vaikutus seudun hiilineutraaliuteen.

Raportoinnin periaatteina ovat läpinäkyvyys, olennaisuus, vertailtavuus, havainnollisuus, kontekstisidonnaisuus sekä saavutettavuus. Raportti on toteutettu GRI (Global Reporting Initiative) – viitekehyksen mukaisesti.

Vastuullisuusraportti 2022 HSY:n verkkosivuilla: https://www.hsy.fi/hsy/vastuullisuusraportti/

Päätösehdotus (TF) Hallitus päättää merkitä asiat tiedoksi.

Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan.