Hallitus
Pöytäkirja 17.11.2023/Pykälä 115

Hallitus 17.11.2023 § 115  

1141/00.01.013.0132/2023  

Esittelijä Toimitusjohtaja Tommi Fred

Valmistelijat Vt. tulosaluejohtaja Sirpa Joukainen, puh. 050 430 9510

 Ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen, puh. 050 401 7826

Pääkaupunkiseudulla ilmanlaatu on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä, vaikka ilmansaasteet voivat ajoittain heikentää ilmanlaatua merkittävästi. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua heikentävät eniten liikenteen pakokaasut, katupöly ja puunpolton päästöt. Pakokaasujen päästöt vähenevät autokannan uudistumisen myötä, mutta katupöly ja puunpolton päästöt säilyvät ongelmina myös tulevaisuudessa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY huolehtii jäsenkuntiensa ilmansuojelun seuranta-, tutkimus-, suunnittelu-, koulutus- ja valistustehtävistä. Pääkaupunkiseudulla HSY seuraa reaaliaikaisesti ilmanlaatua mittausasemilla ja useilla kymmenillä sensori- sekä keräinpisteillä. HSY:n ilmanlaadun mittauksilla täytetään myös pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten, Helsingin Satama Oy:n ja Finavia Oyj:n ilmanlaadun seurantavelvoitteet.

Valtioneuvoston ilmanlaatua koskevissa asetuksissa edellytetään, että tarkkailun tarve tarkistetaan viiden vuoden välein. HSY:n laatimassa seurantaohjelmassa määritellään pääkaupunkiseudun ilmanlaadun tarkkailun tarve ja toteutus vuosille 2024–2028. Seurantaohjelman laatimista ohjaava lainsäädäntö ei ole muuttunut edelliseen seurantakauteen 2019–2023 verrattuna. Euroopan komissio antoi syksyllä 2022 lainsäädäntöehdotuksensa ilmanlaatudirektiivien uudistamiseksi, jotka on huomioitu uudessa seurantasuunnitelmassa.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seuranta jatkuu kaudella 2024–2028 pääosin samankaltaisena kuin edellisellä seurantakaudella. Ilmanlaadun seurannassa ovat mukana lakisääteiset ilmansaasteet, joiden pitoisuuksia arvioidaan HSY:n mittausasemilla suhteessa raja-, tavoite-, kynnys- ja ohjearvoihin. Mittausten alueellista kattavuutta täydennetään laajalla sensoriverkolla, joka tuottaa suuntaa antavia mittaustuloksia muun muassa katupölyntorjunnan ja viestinnän tueksi. Sensoreilla ja muilla mittausmenetelmillä voidaan kartoittaa myös rakennustyömaiden, puunpolton sekä auto-, lento- ja laivaliikenteen lähipäästöjen ilmanlaatuvaikutuksia. Lisäksi typpidioksidin passiivikeräimet täydentävät liikenteen pakokaasujen seurantaa monissa mittauspaikoissa.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantasuunnitelmassa on myös huomioitu Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2021 suosittelemat parhaat käytännöt mustan hiilen ja ultrapienten hiukkasten seurantaan. Mittaamalla mustaa hiiltä, hiukkasten lukumäärää ja kokojakaumaa sekä keuhkodeposoituvaa pinta-alaa saadaan lisätietoa liikenteen pakokaasujen, puunpolton savujen ja muiden polttoperäisten päästöjen ilmanlaatuvaikutuksista. Lisätietoa tarvitaan terveysvaikutusarvioiden ja vähennystoimien tueksi.

Lainsäädännössä ilmanlaadun seurannan tavoitteiksi on määritelty raja-arvojen valvonta, altistumisen arviointi, väestölle tiedottaminen ja ilmanlaadun hallinnan tukeminen. Ajantasainen ilmanlaatutilanne on seurattavissa osoitteessa www.hsy.fi/ilmanlaatu.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaohjelma vuosille 2019–2023 on luettavissa HSY:n verkkosivuilta https://julkaisu.hsy.fi/paakaupunkiseudun-ilmanlaadun-seurantaohjelma-vuosille-2024-2028.pdf

Päätösehdotus (TF) Hallitus päättää merkitä seurantaohjelman tiedoksi.

Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan.