RSS-linkki
Kokousasiat:https://hsy10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://hsy10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Hallitus
Pöytäkirja 22.03.2024/Pykälä 34
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Tiedoksi merkittävät asiat
Hallitus 22.03.2024 § 34
Esittelijä Toimitusjohtaja Tommi Fred
Valmistelija Hallintosihteeri Anu Hämäläinen, puh. 050 330 5195
HSY:n kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus vuonna 2023
Lisätietoja: energiatehokkuuspäällikkö Juha Viholainen, puh. 050 476 1237
HSY seuraa toiminnastaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, sekä muutoksia vuosittaisessa energiankulutuksessa ja -tuotannossa. Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksessa syntyvät prosessipäästöt, omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineen käytön sekä kohteiden energian hankinnasta aiheutuvat päästöt. Oman toiminnan ilmastovaikutusten lisäksi seurataan keskeisten ulkoisten palveluiden, kuten erilaisten kuljetustehtävien, materiaalien siirron ja käsittelyn kasvihuonekaasupäästöjä. Energiankulutuksen seurannassa arvioidaan HSY:n vuosittaista ostoenergian käyttöä energialajeittain, omia energiantuotanto- ja hyötykäyttöprosesseja, sekä uusiutuvan energiantuotannon kokonaismäärää sisältäen myös energian myynnin.
HSY:n suorat, omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2023 olivat 104 000 tonnia hiilidioksidiksi muutettuna. Kun huomioidaan myös ulkoisten palveluiden vaikutus, kokonaispäästöt olivat yhteensä 109 000 tCO2e. Päästöt kasvoivat noin 13 % edellisvuodesta. Merkittävin vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen oli Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla muodostunut typpioksiduulipäästöpiikki keväällä 2023. HSY:n päästökertymää vähentäviä tekijöitä 2023 olivat mm. vähentynyt ostolämmön tarve (maakaasu, öljy, kaukolämpö), kaatopaikan hajapäästöjen pienentyminen sekä edellisvuotta pienempi biojätteen määrä. HSY:n toimintaan liittyvää hiilensidontaa on mm. pyrolysoinnin pilottilaitoksella valmistettu biohiili. Vuonna 2023 erilaisista biojakeista tuotettu biohiilimäärä muodosti n. 80 tCO2e vastaavan hiilinielun. Nielu vastaa kooltaan esim. HSY:n omien ajoneuvojen ja työkoneiden käytön vuotuisia hiilidioksidipäästöjä (~78 tCO2e v. 2023).
HSY kulutti vuonna 2023 energiaa noin 208 000 MWh, josta sähkön osuus oli 59 prosenttia, lämmön 39 prosenttia ja omien autojen ja työkoneiden osuus noin 2 prosenttia. Kokonaisenergiankulutus nousi 3 prosenttia edellisvuodesta. Energiankulutuksen kasvuun vaikutti mm. Blominmäen uuden puhdistamon käyttöönotto, sillä laitoksen energiantarve on Suomenojan vastaavaa suurempi. Blominmäen puhdistamolla saadaan kuitenkin tuotettua Suomenojaa enemmän uusiutuvaa energiaa omaan käyttöön korvaamaan ostosähköä ja -polttoaineita. Vuonna 2023 HSY:n ostoenergiankulutus laski noin 18 prosenttia edellisvuodesta ollen yhteensä n. 79 000 MWh sisältäen ostosähkön ja -lämmön, sekä käytetyt polttoaineet. HSY:n nettoenergiaomavaraisuus oli n. 74 prosenttia. Omavaraisuus laski edellisvuodesta 2 prosenttiyksikköä.
Tiedot päästöistä ja energiankulutuksesta ovat saatavilla myös HSY:n avoimen datan sivuilla: https://www.hsy.fi/ymparistotieto/avoindata/avoin-data---sivut/helsingin-seudun-ymparistopalvelujen-hsy-energia-ja-materiaalitaseet-seka-kasvihuonekaasupaastot/
Puunpolton vaikutus talven ilmanlaatuun
Lisätietoja: Ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen, puh. 050 401 7826 ja ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen, puh. 050 596 3102
Puunpolton vaikutus ilmanlaatuun korostuu, kun pakokaasupäästöt puhdistuvat. Puunpoltto voi heikentää ilmanlaatua merkittävästi tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Puunpoltossa syntyy muun muassa terveydelle haitallisia pienhiukkasia, mustaa hiiltä eli nokea ja syöpäriskiä lisääviä polysyklisiä aromaattisia yhdisteitä kuten bentso(a)pyreeniä.
HSY:n mittausten mukaan pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuudet ovat laskeneet viimeisen 10 vuoden aikana. Mustan hiilen pitoisuudet ovat laskeneet voimakkaammin liikenneympäristöissä. Vilkasliikenteisillä alueilla mustan hiilen vuosipitoisuudet ovat nykyään samaa tasoa kuin pientaloalueilla. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet, koska ajoneuvoteknologia on kehittynyt ja autokanta on uusiutunut ja sähköistynyt. Tulisijojen päästönormit ovat kiristyneet hitaammin ja tulisijakannan uudistuminen on hidasta.
Pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuudet laskivat hieman viime vuonna. Vaikka vuositasolla pitoisuudet ovat laskeneet, esiintyy pientaloalueilla yhä kohonneita mustan hiilen pitoisuuksia erityisesti viikonloppuiltaisin. Pitoisuudet voivat tyyninä pakkasiltoina kohota korkeammiksi kuin vilkasliikenteisillä alueilla ruuhka-aikoina.
Viime vuonna bentso(a)pyreenin pitoisuuksia mitattiin sekä liikennealueilla että pientaloalueilla. Bentso(a)pyreenin vuosipitoisuudet olivat korkeimmat pientaloalueilla. Pitoisuudet vaihtelevat pientaloalueiden sisällä ja niiden välillä. Kohonneita pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. Puusaunojen ja paljujen käyttö voi nostaa bentso(a)pyreenin pitoisuuksia myös lämmityskauden ulkopuolella. Bentso(a)pyreenin pitoisuudet voivat vaihdella paljonkin eri pientaloalueiden välillä ja sisällä.
Ajankohtainen ilmanlaatutilanne: http://www.hsy.fi/ilmanlaatu
Päätösehdotus (TF) Hallitus päättää merkitä asiat tiedoksi.
Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan.
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |