Hallitus 11.10.2024 § 119  

Esittelijä Toimitusjohtaja Tommi Fred

Valmistelija Hallintosihteeri Anu Hämäläinen, sähköposti etunimi.sukunimi@hsy.fi

Kotitalous- ja yhdyskuntajätteiden määrät ja kierrätysasteet vuonna 2023 (AK)

Lisätietoja: ilmastoyksikön päällikkö Sanna Tiainen-Erkkilä, kiertotalousasiantuntija Harri Ikonen sähköposti etunimi.sukunimi@hsy.fi

HSY on laskenut pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalousjätteen ja yhdyskuntajätteen jätemäärät ja kierrätysasteet vuodelta 2023. Kotitalousjätteet sisältävät asumisessa syntyvät kulutusperäiset jätteet. Yhdyskuntajätteisiin kuuluu tämän lisäksi myös julkisten ja yksityisten palveluiden kotitalousjätteeseen rinnastettavat jätteet. Yhdyskuntajätehuollon järjestämisvastuut ovat jakautuneet HSY:n (eli kuntien), tuottajien ja yksityisten yritysten kesken.

Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste ovat laskeneet

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa syntyi jätteitä n. 312 500 t vuonna 2023. Asukasta kohden laskettuna kotitalousjätettä syntyi 243 kg, joka on 20 kg vähemmän kuin vuonna 2022. Sekajätteen määrä on laskenut selvästi eniten (8 kg/as), samoin keräyspaperin määrä on laskenut tuntuvasti (6 kg/as). Erilliskerätyn muovipakkausjätteen, biojätteen ja kartonkipakkausjätteen määrän lasku on ollut vähäisempää (alle 1 kg/as). Koronapandemiaa seuranneen poikkeusajan päättymisen jälkeen alkanut kotitalouksien jätemäärän lasku näyttää jatkuvan.

Kotitalousjätteestä kierrätettiin noin 46 % vuonna 2023. Kierrätysaste on hieman laskenut viime vuodesta (0,7 prosenttiyksikköä). Tähän on osasyynä jätteen kokonaismäärän väheneminen, joka voi hidastaa kierrätysasteen nousua. Erityisesti digitalisaatiosta johtuva keräyspaperin määrän pysyvä väheneminen laskee kierrätysastetta, sillä painavana jätejakeena keräyspaperilla on varsin suuri vaikutus jätteiden kokonaistonnimäärään (ja kierrätetyn jätteen osuuteen tästä määrästä). Kierrätysasteen lisäksi on hyvä seurata myös muita tunnuslukuja, kuten kokonaisjätemäärää ja sekajätteen määrää, jotka molemmat laskivat vuonna 2023.

HSY:n tavoitteena on ohjata 60 % kotitalousjätteestä kierrätykseen vuoteen 2025 mennessä. Suurin potentiaali on edelleen biojätteen kierrätyksen tehostamisessa, sillä biojätettä päätyy yhä paljon sekajätteen joukkoon. Biojätteen erilliskeräystä on laajennettu myös ei-kompostoiville alle viiden huoneiston kiinteistöille, minkä toivotaan nostavan kierrätysastetta tulevaisuudessa.

Kotitalousjätteen kierrätysaste laskettiin kolmatta kertaa myös kuntakohtaisesti

Kuntien pyynnöstä on vuodesta 2021 alkaen laskettu kotitalousjätemäärä ja kierrätysaste myös kuntakohtaisesti. Käytännössä kuntakohtaiset tiedot on pystytty erottelemaan HSY:n keräämien jätelajien osalta, huomioiden kiinteistöjen, aluekeräyspisteiden ja Sortti-asemien sijainnit kunnittain. Sen sijaan osa lähtötiedoista, kuten paperi ja SER, on arvioitu valtakunnallisista tiedoista asukasluvun perusteella.

Taulukko: Kuntakohtaiset kotitalousjätemäärät ja kierrätysasteet vuonna 2023.

Kaupunkien kierrätysaste on pysynyt samana tai laskenut hieman verrattuna vuoteen 2022. Kaikissa kaupungeissa jätemäärä per asukas on laskenut selvästi. Kokonaisjätemäärän laskiessa, myös kierrätettävien jätejakeiden osuus voi vähentyä ja kierrätysasteessa ei tapahdu merkittävää muutosta, vaikka sekajätteen osuus kakista jätteistä olisikin laskenut.

Yhdyskuntajätemäärät laskivat

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen alueen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 45% vuonna 2023 (vuonna 2022 se oli 48%). Jätemäärä erityisesti yksityisissä palveluissa on laskenut edellisvuoden lyhytkestoisen kasvun jälkeen. Tämä viittaa kotitalouksien ostovoimaan vähenemiseen, joka on mahdollisesti vähentänyt yksityisten palveluiden käyttöä, sekä kulutusta. Laskennallisten arvioiden virhemarginaaleista johtuvat epävarmuustekijät voivat myös osaltaan vaikuttaa tuloksiin.

Linkki tuloksiin: Seudun jätemäärät ja kierrätysaste - HSY

Linkki käsitepankkiin (mm. yhdyskuntajäte, kotitalousjäte ja HSY:n vastuulle kuuluva jäte): Kiertotalouden käsitteitä - HSY

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi vesihuoltolain muuttamisesta

Lisätietoja: johtava lakimies Miikka Pekkarinen, etunimi.sukunimi@hsy.fi

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 17.11.2022 työryhmän laatimaan ehdotusta vesihuoltolain uudistamiseksi ja työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti laatinut mietintönsä hallituksen esityksen muotoon. Esityksen tavoitteena on varmistaa eduskunnan päätöksen edellyttämällä tavalla julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa, edistää vesihuollon alueellista yhteistyötä ja rakenneuudistusta, parantaa vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa, selkeyttää ja tehostaa vesihuollon toiminnan ja talouden valvontaa sekä parantaa yleisesti vesihuoltolain toimivuutta. Luonnos hallituksen esityksestä on tullut lausuttavaksi kesällä ja HSY antoi oman lausuntonsa 30.9.2024.

Lakia valmistelemassa työryhmässä on ollut mukana Vesilaitosyhdistys ja vesihuoltolaitosten näkemyksiä on huomioitu hyvin jo valmisteluvaiheessa. HSY on kannattanut valtaosaa esitetyistä muutoksia ja pitänyt lakiesitystä onnistuneena. Lakiesityksessä on otettu hyvin huomioon nykyiseen vesihuoltolakiin liittyviä muutostarpeita sekä toimintavarmuuden turvaamiseen ja varautumiseen liittyviä asioita. Valmistelussa on huomioitu vesihuollon yhteiskunnallinen merkittävyys ja häiriötilanteisiin varautumisen tärkeys. HSY on esittänyt kuitenkin huolensa julkisuuslain piirissä toimivan vesihuoltolaitoksen tiedon avoimuudesta. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa vesihuoltolaitoksella tulee olla laissa selkeät perusteet vesihuoltotoiminnan haavoittuvuuteen liittyvän tiedon salaamiseen. Tämä tulisi huomioida mahdollisimman hyvin vesihuoltolaissa sekä myöhemmin julkisuuslain uudistamisessa.

HSY:n lausunto liitteenä.

Päätösehdotus (TF) Hallitus päättää merkitä asiat tiedoksi.

Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan.