Hallitus
Pöytäkirja 29.05.2026/Pykälä 61

Hallitus 29.05.2026 § 61 

606/00.01.013.0132/2026  

Esittelijä  Toimitusjohtaja Tommi Fred

Valmistelijat  Tulosaluejohtaja Satu Pääkkönen, ilmastoyksikön päällikkö Susan Lyytikäinen, ilmastoasiantuntija Tiina Haaspuro, sähköposti etunimi.sukunimi@hsy.fi

Vuoden 2025 kasvihuonekaasupäästölaskennan ennakkotulokset ovat valmistuneet. Tieliikenteen päästöjen osalta laskennassa on käytetty vuoden 2024 tilastoja, ja laskennan tulokset täydentyvät siltä osin kesäkuussa 2026.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt laskivat lähes viidenneksen (19 %) vuonna 2025. Kokonaispäästöjen määrä kasvihuonekaasuina oli yhteensä n. 2,5 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia vuonna 2025. Suurin selittäjä päästöjen vähenemiselle on edellisvuosien tapaan kaukolämmön ja sähkön tuotannon puhdistuminen. Kaukolämpösektorin päästöt vähenivät lähes puoleen (−49 %). Kaukolämmön päästöjen pienentyessä voimakkaasti, liikenne on noussut pääkaupunkiseudulla suurimmaksi päästösektoriksi. Lopulliset jakaumat varmistuvat vasta kun liikenteen 2025 päästötiedot valmistuvat.

Merkittävin tekijä päästöjen pienentymisessä kaukolämpösektorilla on edellisvuoden tapaan tuotannon rakennemuutos. Kaukolämmön tuotannossa on edelleen siirrytty fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisempiin vaihtoehtoihin, erityisesti sähkökattiloiden ja biopolttoaineiden käyttöön. Suurin päästövähennys on saatu luopumalla laajamittaisesta kivihiilen käytöstä – vähennys edellisvuoteen oli yli 70 %, eli kivihiiltä on käytetty yli 1000 GWh vähemmän. Yhteensä kivihiiltä käytettiin enää 388 GWh:n edestä, kun esim. vielä vuonna 2021 määrä oli yli 3400 GWh. Myös maakaasun käyttö väheni puoleen edellisvuodesta. Lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden osuus kaukolämmöntuotannossa puolestaan kasvoi pääkaupunkiseudulla n. 34 % ja biopolttoaineiden 17 %. Niiden yhteenlaskettu osuus kaukolämmön tuotannon polttoaineista on jo 68 %, kun vuonna 2024 se oli vielä hieman alle puolet.

Myös sähkön ominaispäästöt ovat edelleen pienentyneet. Kulutussähkön käyttö lisääntyi pääkaupunkiseudulla n. 12 %, mutta päästöt olivat tästä huolimatta laskusuunnassa (−2 %). Sähkönkulutusta nostaa erityisesti energiantuotannon lisääntynyt sähkökattiloiden käyttö. Lämmöntuotannon sähköistymisen vaikutus näkyy sähkönkulutuksen kasvuna, mutta vähentää samalla päästöjä tuotettua lämpöenergiaa kohden. Sähkölämmityksen päästöt pienenivät n. 9 %.

Sähkön ominaispäästöjen pieneneminen johtuu edelleen jatkuvasta valtakunnallisen sähköntuotannon rakenteen muutoksesta. Mm. tuuli- ja aurinkovoiman tuotantokapasiteetti on jatkanut kasvuaan ja tuulivoimatuotanto kasvoi edellisvuodesta ollen jo lähes 28 % sähköntuotannosta. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli vuonna 2025 jo 57 % ja ydinvoimalla tuotettiin n. 40 % sähköstä. Valtakunnallisen sähköntuotannon päästöt pienenivät edellisvuoteen verrattuna kokonaisuudessaan n. 10 %, mikä pienentää kulutussähkön päästökerrointa.

Sähkön päästökertoimen pieneneminen on vähentänyt myös raideliikenteen päästöjä, jotka olivat yli 12 % pienemmät kuin edellisvuonna. Vesiliikenteessä päästöt lisääntyivät hieman (n. 3 %), johtuen lähinnä laivaliikenteen ja ammattiveneiden päästöjen pienestä kasvusta. Jätteiden käsittelyn päästöt puolestaan vähenivät vuonna 2025. Eniten pudotusta jätteenkäsittelyn päästöissä oli biojätteen käsittelyssä ja kaatopaikan hajapäästöissä. Ämmässuon uuden mädätyslaitoksen myötä biojätteen kompostointia on tarvittu vähemmän, jolloin päästöt ovat pienentyneet. Jätteenkäsittelyn päästöjen osuus kokonaispäästöistä on alle 3 % ja jätevedenkäsittelyn 2,2 % kokonaispäästöistä.

Kuntakohtaiset päästöt pienenivät jälleen kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Suurin harppaus päästökehityksessä oli Helsingissä, jossa päästöt vähenivät kokonaisuudessaan peräti 27 %, johtuen jälleen ensisijaisesti kaukolämmön päästöjen vähenemisestä (−60 %). Sama kehitys nähtiin Espoossa (−20 %) ja Kauniaisissa (−23 %), joissa kaukolämmön päästöt myös vähenivät voimakkaasti (−62 %). Vantaalla päästöt vähenivät n. 2 %. Kaukolämmön päästöt pienenivät maltillisemmin Vantaalla, sillä siellä kaukolämpö tuotetaan jätevoimalassa, jonka päästöjä on vaikeampi vähentää, johtuen jätepolttoaineen suurehkoista ominaispäästöistä.

Päätösehdotus (TF)

Päätös