Dynasty tietopalvelu Haku RSS HSY

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://hsy10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://hsy10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Hallitus
Pöytäkirja 09.10.2020/Pykälä 118

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

 

 

Lausunto Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksesta

 

Hallitus 09.10.2020 § 118  

733/00.02.022.0220/2020  

 

Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen

Valmistelijat Vt. talous- ja hallintopäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353. Alueinsinööri Taina Ylä-Mella, puh. 050 343 9340, ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen, puh. 044 564 3748, ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä, puh. 045 6357 698, ts. yksikön päällikkö Maaria Parry, puh. 050 412 1193.

 

Määräaika 2.11.2020  Espoon kaupunki on pyytänyt 2.9.2020 lausuntoa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksesta.

 

 Lisätietoa yleiskaavaehdotuksesta Espoon kaupungin verkkosivuilta https://www.espoo.fi/yleiskaavapoke.

 

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tausta

 

 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava tähtää vuoteen 2050. Sen tavoitteena on suunnata alueen kehitystä kestävällä tavalla. Alueella on tulevaisuudessakin kyliä ja kaupunkimaisia keskuksia, työpaikkoja sekä luontoa ja kulttuuriympäristöä. Asuntorakentaminen ja työpaikat ohjataan hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Kaava on ns. kokonaiskaava, jossa käsitellään kaikki asiakokonaisuudet. Kaavaehdotuksessa osoitetaan muun muassa keskustatoimintojen, elinkeinoelämän ja asumisen alueet.

 

Päätösehdotus (RI) Hallitus päättää antaa Espoon kaupungille pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon:

 

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen

 

 Espoo on asettanut tiukan ilmastotavoitteen, hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. HSY pitää tätä hyvänä ja kunniainhimoisena tavoitteena. Energiantuotannon jälkeen seuraavaksi merkittävin päästölähde Espoossa on tieliikenne, minkä päästöt eivät ole kolmenkymmenen seurantavuoden aikana vähentyneet. Kaavoituksella on suuri merkitys siinä, miten ihmiset liikkuvat kodin ja työn sekä kodin ja palveluiden välillä. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin kasvun, eli niin asuntojen kuin työpaikkojen, ohjaaminen kestävän liikkumisen mahdollistaville alueille, olemassa olevan raideliikenteen asemien lähelle ja olevaa kaupunkirakennetta täydentämään olisi ensiarvoisen tärkeää.

 

 HSY on julkaissut Ilmastoviisaan alueen suunnittelutyökalun asemanseutujen tarkemman tason suunnitteluun. Työkalu helpottaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen, kiertotalouden sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmien huomiointia asemakaavoitus- ja rakennusvaiheissa. HSY suosittelee työkalun käyttöä yleiskaavaehdotukseen sisältyvien asemanseutujen jatkosuunnittelussa.

 

 Kaavassa on huomioitu hulevesien ja tulvariskien hallinta.

 

 Kaavaselostuksessa todetaan, että alustavan kaavaehdotuksen mukainen maankäyttö vähentää hiilinieluja. Tieto pääkaupunkiseudun hiilinieluista on toistaiseksi ollut niukkaa. HSY julkaisee tänä vuonna yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa selvityksen seudun hiilinieluista ja -varastoista, ja selvitykseen kuuluu myös paikkatietoaineistoa. Tätä aineistoa on hyvä käyttää hyödyksi jatkosuunnittelussa, jotta arvokkaat hiilinielut pystytään turvaamaan.

 

Ilmansuojelu

 

 Kaavaehdotus pohjautuu kestävien kulkumuotojen edistämiseen, mikä on ilmanlaadun kannalta kannatettavaa. Kestävien kulkumuotojen käyttäminen­hen­tää autoilun tarvetta ja liikenteen päästöjä sekä niistä aiheutuvia ter­veys­hait­to­ja. Mahdolliset tienkäyttömaksut lisäsivät liikennemallitarkastelujen perusteella kestävää liikkumista. Myös ilman tiemaksuja kestävä liikkuminen lisääntyisi nykytilanteeseen verrattuna, mutta selvästi vähemmän. Merkittävin ilmanlaatua heikentävä päästölähde Espoossa ja muualla pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on tieliikenne. Liikenteen päästöt purkautuvat suoraan hen­gi­tys­kor­keu­del­le, joten niillä on suuri vaikutus ihmisten terveyteen.

 

 Liikenteen pakokaasupäästöjen ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa merkittävästi liikenteen sähköistymisen myötä. Toisaalta autokannan uusiutuminen on hidasta ja erityisesti E18:n ja muiden seudullisten ja valtakunnallisten pääväylien halkomalla suunnittelualueella, jonka läpi kulkee merkittävästi raskasta liikennettä, on myös EU:n ulkopuolista ajoneuvokantaa. Teknologiset ratkaisut pakokaasupäästöjen vähentämiseksi eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia liikenteen päästöongelmia, kuten katupölypäästöjä. HSY pitää hyvänä sitä, että Turunväylän reunalla asumisen alue on muutettu suojaviheralueeksi, mikä vähentää tulevien asukkaiden altistumista  ilmansaasteille, mutta haitallisen melusaasteen torjunnassa kasvillisuuden merkitys on mariginaalinen.

 

 Ilman epäpuhtauksille altistumista voidaan vähentää erilaisilla keinoilla, mm. suunnittelun ja kaavoituksen keinoilla. HSY suosittaa Uudenmaan ELY-keskuksen "Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa" - oppaassa esitettyjen suojaetäisyyksien ja muiden altistumisen vähentämiskeinojen käyttämistä (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-244-2).

 

 Kotitalouksien puunpoltto on liikenteen ohella toinen merkittävä ilmanlaatua heikentävä päästölähde pääkaupunkiseudulla. Kaavaluonnos sisältää laajoja olemassa olevasta kaupunkirakenteesta irrallaan olevia pientaloalueita. Näillä on mahdollista, että puunpolton päästöt heikentävät ilmanlaatua asuinalueilla ja lisäävät terveyshaittoja. Maankäytön suunnittelun mahdollisuudet puunpolton savuhaittojen torjumiseksi ovat rajalliset, mutta haittoja voidaan kuitenkin ehkäistä esimerkiksi välttämällä pientaloalueiden sijoittamista huonosti tuulettuviin notkelmiin ja edellyttämällä puuvajoja pientaloihin, joissa on tulisija.

 

 Erilaiset muiden toimintojen tuottamat melu- ja pölyvaikutukset voivat myös vaikutusten arvioinnin mukaan aiheuttaa terveys- ja viihtyvyyshaittaa, mikäli haittojen lievennyskeinoja ei toteuteta. Onkin myönteistä, että kaavaan on sisällytetty useita ympäristöhaittojen huomioon ottamista koskevia määräyksiä, jotta yleiskaavan toteuttaminen ei heikentäisi asuin- ja elinympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä millään alueella. On myös hyvä, että Ämmässuon-Kulmakorven etelä- ja itäpuolelle on toimintojen haittavaikutusten vähentämiseksi osoitettu suojaviheralue.

 

Vesihuolto

 

 Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan alueella sijaitsee paikoittain HSY:n rakennettua vesihuoltoverkostoa. Kaavaehdotuksessa on esitetty merkittäviä määriä uutta asutusta nykyiseen nähden. HSY:n nykyisen verkoston kapasiteetin riittävyys uusien kehittyvien alueiden vesihuollon toteuttamiseksi tulee vielä selvittää tarkemmin. Kuten kaavaselostuksessa on mainittukin, yleiskaavaehdotuksessa Histan ja Mynttilän alueet sijaitsevat erillään nykyisestä yhdyskuntarakenteesta ja vesihuoltoverkostosta, joten niiden toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja vesihuoltoon sekä tarvittavien siirtoyhteyksien että alueellisen jakeluverkoston osalta. Myös Pohjois-Espoossa sijaitsevien Viiskorven ja Kalajärven keskusten toteuttaminen tulee edellyttämään mm. kapasiteettitarkasteluita jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleiskaavaan olisi syytä liittää toteuttamisjärjestys uusien alueiden osalta, jotta infrainvestointeja voidaan saada tehokkaammin käyttöön asumisen laajentuessa.

Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan tuoma asukasmäärien lisäys huomioidaan HSY:n tarveselvityksissä ja investointiohjelmassa sekä vesihuoltoverkostojen esisuunnitelmissa kaavan vireilletulosta lähtien. Kaavoituksen tuomat kapasiteettitarpeet huomioidaan mm. Luoteis-Espoon ja Kalajärvi-Nepperi -alueen runkoviemäreiden ja runkovesijohtojen mitoituksessa.

Vesihuoltojärjestelmien toimintaedellytykset tulee turvata jatkosuunnittelussa riittävin tilavarauksin ja alueet tulee suunnitella siten, että rakennetun vesihuollon siirtotarve olisi mahdollisimman vähäinen. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida, että toimintojen sijoittamista kaikkein alavimmille alueille vältetään. Näin viemäröinti saadaan toteutettua energiatehokkaasti sekä huomioidaan mm. ilmastonmuutoksen vaikutukset viemäröintiin ja minimoidaan hulevesi- ja viemäritulvien riskit.

Kaavaselostuksen kohdassa 3.6.2. Vesihuolto todetaan seuraavasti: "Liitekartassa 6 (Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys) on osoitettu alueen halki kulkevat jätevesitunnelilinjaukset Suomenojalle sekä tunnelin suunnitteilla oleva läntinen haara kohti Kiloa." Täsmällinen muoto olisi "Liitekartassa 6 (Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys) on osoitettu alueen halki kulkevat jätevesitunnelilinjaukset Suomenojalta Blominmäkeen ja takaisin sekä tunnelin suunnitteilla oleva läntinen haara Kilosta Söderskogiin.

Kaavoituksen jatkuessa yleiskaavavaiheesta asemakaavoitukseen tulee vesihuolto huomioida kokonaisuudessaan selvityksissä ja suunnitelmissa. Suunnittelutyö tulee siten tehdä tiiviissä vuorovaikutuksessa HSY:n vesihuollon asiantuntijoiden kanssa.

Jätehuolto

 

 Ämmässuon ekoteollisuuskeskus on merkitty kaavakarttaan yhdyskuntateknisen huollon alueeksi ja kaavamerkintää on Ämmässuon osalta tarkennettu seuraavasti: "Alue on tarkoitettu ensisijaisesti jätteenkäsittelyn, kiertotalouden ja energiantuotannon alueeksi." Kaavamerkintä on hyvä ja mahdollistaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kehittämisen.

 

 Kulmakorpi I on merkitty Elinkeinoelämän ja teollisuuden alueeksi. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen lisäksi kiertotaloutta harjoittavat yritykset tarvitsevat myös muita alueita, joissa kaava mahdollistaa kiertotaloutta tukevan yritystoiminnan. Kulmakorven teollisuusalue on tässä suhteessa ainutlaatuinen alue ja yhdessä Ämmässuon alueen kanssa mahdollistaa seudun merkittävimmän kiertotalouskeskittymän syntymisen.

 Kaavaehdotuksella luodaan edellytykset sekä keskitetylle että hajautetulle uu­siu­tu­viin energialähteisiin pohjautuvalle energiantuotannolle. Äm­mäs­suon ja Kulmakorven alue muodostavat otollisen kokonaisuuden bio- ja kier­to­ta­lou­den ja puhtaiden tekniikoiden hyödyntämisen, eri toimijoiden vä­li­sen yhteistyön sekä alan tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen.

 

 Kaavan valmisteluaineistossa on hyvin tunnistettu myös jätteenkäsittelyyn ja kiertotalouteen mahdollisesti liittyviä ympäristöhaittoja. Tämä tulee huomioida kaikessa jatkosuunnittelussa ristiriitojen välttämiseksi kiertotaloustoimintojen ja alueen nykyisten sekä suunniteltujen asuinalueiden välillä.

 

Käsittely Keskustelun aikana hallituksen varajäsen Hannele Kerola ehdotti hallituksen jäsen Kari Kuusiston kannattamana, että lausuntoa täydennetään seuravasti: kappaleeseen Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen loppuun lisätään virke "Kaavan jatkovalmistelussa tulee tehdä erillinen arvio siitä, miten maankäytön muutos vaikuttaa Espoon hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen.", kappaleen Vesihuolto loppuun lisätään virke "Kaavan mahdollistamat kunnallistekniikkainvestoinnit eivät pääosin sisälly HSY:n investointiohjelmiin." ja kappaleen Jätehuolto viimeiseen virkkeeseen lisätään sanat "ja biojätteen käsittelyn sekä". Hallitus kannatti ehdotusta yksimielisesti.

 

Päätös Hallitus päätti antaa Espoon kaupungille seuraavan lausunnon:

 

 Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen

 

 Espoo on asettanut tiukan ilmastotavoitteen, hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. HSY pitää tätä hyvänä ja kunniainhimoisena tavoitteena. Energiantuotannon jälkeen seuraavaksi merkittävin päästölähde Espoossa on tieliikenne, minkä päästöt eivät ole kolmenkymmenen seurantavuoden aikana vähentyneet. Kaavoituksella on suuri merkitys siinä, miten ihmiset liikkuvat kodin ja työn sekä kodin ja palveluiden välillä. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin kasvun, eli niin asuntojen kuin työpaikkojen, ohjaaminen kestävän liikkumisen mahdollistaville alueille, olemassa olevan raideliikenteen asemien lähelle ja olevaa kaupunkirakennetta täydentämään olisi ensiarvoisen tärkeää.

 

 HSY on julkaissut Ilmastoviisaan alueen suunnittelutyökalun asemanseutujen tarkemman tason suunnitteluun. Työkalu helpottaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen, kiertotalouden sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmien huomiointia asemakaavoitus- ja rakennusvaiheissa. HSY suosittelee työkalun käyttöä yleiskaavaehdotukseen sisältyvien asemanseutujen jatkosuunnittelussa.

 

 Kaavassa on huomioitu hulevesien ja tulvariskien hallinta.

 

 Kaavaselostuksessa todetaan, että alustavan kaavaehdotuksen mukainen maankäyttö vähentää hiilinieluja. Tieto pääkaupunkiseudun hiilinieluista on toistaiseksi ollut niukkaa. HSY julkaisee tänä vuonna yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa selvityksen seudun hiilinieluista ja -varastoista, ja selvitykseen kuuluu myös paikkatietoaineistoa. Tätä aineistoa on hyvä käyttää hyödyksi jatkosuunnittelussa, jotta arvokkaat hiilinielut pystytään turvaamaan.

 

 Kaavan jatkovalmistelussa tulee tehdä erillinen arvio siitä, miten maan käytön muutos vaikuttaa Espoon hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen.

 

 

Ilmansuojelu

 

 Kaavaehdotus pohjautuu kestävien kulkumuotojen edistämiseen, mikä on ilmanlaadun kannalta kannatettavaa. Kestävien kulkumuotojen käyttäminen­hen­tää autoilun tarvetta ja liikenteen päästöjä sekä niistä aiheutuvia ter­veys­hait­to­ja. Mahdolliset tienkäyttömaksut lisäsivät liikennemallitarkastelujen perusteella kestävää liikkumista. Myös ilman tiemaksuja kestävä liikkuminen lisääntyisi nykytilanteeseen verrattuna, mutta selvästi vähemmän. Merkittävin ilmanlaatua heikentävä päästölähde Espoossa ja muualla pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on tieliikenne. Liikenteen päästöt purkautuvat suoraan hen­gi­tys­kor­keu­del­le, joten niillä on suuri vaikutus ihmisten terveyteen.

 

 Liikenteen pakokaasupäästöjen ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa merkittävästi liikenteen sähköistymisen myötä. Toisaalta autokannan uusiutuminen on hidasta ja erityisesti E18:n ja muiden seudullisten ja valtakunnallisten pääväylien halkomalla suunnittelualueella, jonka läpi kulkee merkittävästi raskasta liikennettä, on myös EU:n ulkopuolista ajoneuvokantaa. Teknologiset ratkaisut pakokaasupäästöjen vähentämiseksi eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia liikenteen päästöongelmia, kuten katupölypäästöjä. HSY pitää hyvänä sitä, että Turunväylän reunalla asumisen alue on muutettu suojaviheralueeksi, mikä vähentää tulevien asukkaiden altistumista  ilmansaasteille, mutta haitallisen melusaasteen torjunnassa kasvillisuuden merkitys on mariginaalinen.

 

 Ilman epäpuhtauksille altistumista voidaan vähentää erilaisilla keinoilla, mm. suunnittelun ja kaavoituksen keinoilla. HSY suosittaa Uudenmaan ELY-keskuksen "Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa" - oppaassa esitettyjen suojaetäisyyksien ja muiden altistumisen vähentämiskeinojen käyttämistä (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-244-2).

 

 Kotitalouksien puunpoltto on liikenteen ohella toinen merkittävä ilmanlaatua heikentävä päästölähde pääkaupunkiseudulla. Kaavaluonnos sisältää laajoja olemassa olevasta kaupunkirakenteesta irrallaan olevia pientaloalueita. Näillä on mahdollista, että puunpolton päästöt heikentävät ilmanlaatua asuinalueilla ja lisäävät terveyshaittoja. Maankäytön suunnittelun mahdollisuudet puunpolton savuhaittojen torjumiseksi ovat rajalliset, mutta haittoja voidaan kuitenkin ehkäistä esimerkiksi välttämällä pientaloalueiden sijoittamista huonosti tuulettuviin notkelmiin ja edellyttämällä puuvajoja pientaloihin, joissa on tulisija.

 

 Erilaiset muiden toimintojen tuottamat melu- ja pölyvaikutukset voivat myös vaikutusten arvioinnin mukaan aiheuttaa terveys- ja viihtyvyyshaittaa, mikäli haittojen lievennyskeinoja ei toteuteta. Onkin myönteistä, että kaavaan on sisällytetty useita ympäristöhaittojen huomioon ottamista koskevia määräyksiä, jotta yleiskaavan toteuttaminen ei heikentäisi asuin- ja elinympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä millään alueella. On myös hyvä, että Ämmässuon-Kulmakorven etelä- ja itäpuolelle on toimintojen haittavaikutusten vähentämiseksi osoitettu suojaviheralue.

 

Vesihuolto

 

 Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan alueella sijaitsee paikoittain HSY:n rakennettua vesihuoltoverkostoa. Kaavaehdotuksessa on esitetty merkittäviä määriä uutta asutusta nykyiseen nähden. HSY:n nykyisen verkoston kapasiteetin riittävyys uusien kehittyvien alueiden vesihuollon toteuttamiseksi tulee vielä selvittää tarkemmin. Kuten kaavaselostuksessa on mainittukin, yleiskaavaehdotuksessa Histan ja Mynttilän alueet sijaitsevat erillään nykyisestä yhdyskuntarakenteesta ja vesihuoltoverkostosta, joten niiden toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja vesihuoltoon sekä tarvittavien siirtoyhteyksien että alueellisen jakeluverkoston osalta. Myös Pohjois-Espoossa sijaitsevien Viiskorven ja Kalajärven keskusten toteuttaminen tulee edellyttämään mm. kapasiteettitarkasteluita jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleiskaavaan olisi syytä liittää toteuttamisjärjestys uusien alueiden osalta, jotta infrainvestointeja voidaan saada tehokkaammin käyttöön asumisen laajentuessa.

Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan tuoma asukasmäärien lisäys huomioidaan HSY:n tarveselvityksissä ja investointiohjelmassa sekä vesihuoltoverkostojen esisuunnitelmissa kaavan vireilletulosta lähtien. Kaavoituksen tuomat kapasiteettitarpeet huomioidaan mm. Luoteis-Espoon ja Kalajärvi-Nepperi -alueen runkoviemäreiden ja runkovesijohtojen mitoituksessa.

Vesihuoltojärjestelmien toimintaedellytykset tulee turvata jatkosuunnittelussa riittävin tilavarauksin ja alueet tulee suunnitella siten, että rakennetun vesihuollon siirtotarve olisi mahdollisimman vähäinen. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida, että toimintojen sijoittamista kaikkein alavimmille alueille vältetään. Näin viemäröinti saadaan toteutettua energiatehokkaasti sekä huomioidaan mm. ilmastonmuutoksen vaikutukset viemäröintiin ja minimoidaan hulevesi- ja viemäritulvien riskit.

Kaavaselostuksen kohdassa 3.6.2. Vesihuolto todetaan seuraavasti: "Liitekartassa 6 (Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys) on osoitettu alueen halki kulkevat jätevesitunnelilinjaukset Suomenojalle sekä tunnelin suunnitteilla oleva läntinen haara kohti Kiloa." Täsmällinen muoto olisi "Liitekartassa 6 (Yhdyskuntatekninen huolto ja ympäristöterveys) on osoitettu alueen halki kulkevat jätevesitunnelilinjaukset Suomenojalta Blominmäkeen ja takaisin sekä tunnelin suunnitteilla oleva läntinen haara Kilosta Söderskogiin.

Kaavoituksen jatkuessa yleiskaavavaiheesta asemakaavoitukseen tulee vesihuolto huomioida kokonaisuudessaan selvityksissä ja suunnitelmissa. Suunnittelutyö tulee siten tehdä tiiviissä vuorovaikutuksessa HSY:n vesihuollon asiantuntijoiden kanssa.

Kaavan mahdollistamat kunnallistekniikkainvestoinnit eivät pääosin sisälly HSY:n investointiohjelmiin.

Jätehuolto

 

 Ämmässuon ekoteollisuuskeskus on merkitty kaavakarttaan yhdyskuntateknisen huollon alueeksi ja kaavamerkintää on Ämmässuon osalta tarkennettu seuraavasti: "Alue on tarkoitettu ensisijaisesti jätteenkäsittelyn, kiertotalouden ja energiantuotannon alueeksi." Kaavamerkintä on hyvä ja mahdollistaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kehittämisen.

 

 Kulmakorpi I on merkitty Elinkeinoelämän ja teollisuuden alueeksi. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen lisäksi kiertotaloutta harjoittavat yritykset tarvitsevat myös muita alueita, joissa kaava mahdollistaa kiertotaloutta tukevan yritystoiminnan. Kulmakorven teollisuusalue on tässä suhteessa ainutlaatuinen alue ja yhdessä Ämmässuon alueen kanssa mahdollistaa seudun merkittävimmän kiertotalouskeskittymän syntymisen.

 Kaavaehdotuksella luodaan edellytykset sekä keskitetylle että hajautetulle uu­siu­tu­viin energialähteisiin pohjautuvalle energiantuotannolle. Äm­mäs­suon ja Kulmakorven alue muodostavat otollisen kokonaisuuden bio- ja kier­to­ta­lou­den ja puhtaiden tekniikoiden hyödyntämisen, eri toimijoiden vä­li­sen yhteistyön sekä alan tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseen.

 

 Kaavan valmisteluaineistossa on hyvin tunnistettu myös jätteenkäsittelyyn ja kiertotalouteen mahdollisesti liittyviä ympäristöhaittoja. Tämä tulee huomioida kaikessa jatkosuunnittelussa ristiriitojen välttämiseksi kiertotaloustoimintojen ja biojätteen käsittelyn sekä alueen nykyisten sekä suunniteltujen asuinalueiden välillä.

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa