Hallitus 17.06.2022 § 88  

Esittelijä Toimitusjohtaja Tommi Fred

Valmistelija Hallintosihteeri Anu Hämäläinen, puh. 050 330 5195

HSY:n ajankohtaiset kampanjat (AK)

Lisätietoja: viestintäjohtaja Riitta-Liisa Hahtala, puh. 040 593 6346

HSY:n viestintä- ja neuvontakampanjat tukevat toiminnan strategisia tavoitteita ja vahvistavat myönteistä julkisuuskuvaamme. Kampanjoinnilla pyrimme muuttamaan asukkaiden käyttäytymistä siten, että tavoitamme asettamamme tavoitteet esimerkiksi kierrätysasteen saavuttamiseksi. Viime vuosien isoin kampanjakokonaisuutemme Kiitos kun lajittelet tähtää muun muassa tähän, motivoimme ja neuvomme asukkaita lajittelussa sekä arjen kiertotaloudessa. Järjestimme 20.5. Mullankumous-tempauksen Havis Amandalla, jossa kiitimme asukkaita lajittelusta jakamalla 1 000 orvokkia, kierrätysmuovisia kukkaruukkuja, sankoja sekä HSY:n biomultaa ja biojätepusseja.

Lajitteluun kannustavaan kokonaisuuteen kuuluu myös muun muassa Tehtävä tulevaisuudesta -pakopeli, joka kiertää kesätapahtumissa, sähköinen Jäteopas -hakukone ja Nähdään seuraavassa elämässä -biojätekampanja.

Kampanjoimme myös erinomaisen hanavetemme puolesta, markkinoimme seudun vesiposteja ja hanavesibaarimme ilahduttaa eri tapahtumissa. Olemme mukana elokuussa Itämeripäivässä, Lääkkeetön Itämeri -kampanjassa ja Mahanpuruja muovista -kampanjassa. Muistutamme, että pyttyyn saa laittaa vain sitä itseään, kampanjoimme viemärietiketistä ja haitallisista aineista monikanavaisesti.

Parempaa ilmalaatua tavoittelemme Kitkarengaskampanjoinnilla yhteistyössä muun muassa Finntrafficin ja SYKE:n kanssa. Lisäksi vauhditamme taloyhtiöiden energiatehokkuutta asukasviestintää kehittämällä.

HSY:n lausunto Hiilineutraali Suomi 2035 - kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnoksesta

Lisätietoja: asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, puh. 050 560 4717

Työ- ja elinkeinoministeriö (14.4.2022) on pyytänyt lausuntoja Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnoksesta. Ilmasto- ja energiastrategia on valmisteltu valtioneuvoston yhteisenä projektina, jota on koordinoinut ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä. Strategian tarkoitus on täyttää EU:n vuodelle 2030 asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet ja velvoitteet sekä toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman hiilineutraalius 2035-tavoitetta. HSY on antanut strategialuonnoksesta lausunnon julkishallinnon sähköiseen lausuntopalveluun 18.5.2022.

Vastuullisuusraportti 2021

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Susan Lyytikäinen, puh. 050 468 7680 ja hankepäällikkö Maria Kuula, puh. 050 365 4783

HSY kokoaa vuosittain GRI viitekehyksen mukaisen vastuullisuus- tai kestävyysraportin ja julkaisee sen saavutettavassa muodossa verkkosivuillaan. Raporttiin sisältää keskeiset tiedot HSY:n toiminnasta huomioiden ympäristö-, sosiaalisen- ja taloudellisen vastuun näkökohdat. Vastuullisuus on keskeinen osa strategiaamme ja yksi arvoistamme. Sitoudumme kansainvälisiin Kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Olemme laatineet kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun osalta. Lisäksi olemme mukana päästöttömien työmaiden Green Deal-sitoumuksessa. Päivitimme Itämeri-ohjelmaamme ja päätimme liittyä jätevedenpuhdistuksen Green Deal-sopimukseen. Raportissa kerromme tarkemmin myös muista HSY:n sitoumuksista.

HSY:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Toimintamme suorat kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2021 noin kymmenen prosenttia edellisvuodesta. HSY:ssä tehty pitkäjänteinen työ kaatopaikkakaasun hallinnassa, prosessiemme energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä tuottaa tulosta.

Edistimme laajasti kierrätysasteen kasvattamiseen tähtääviä toimia. Tavoittelemme kotitalousjätteen tehostunutta syntypaikkalajittelua ja tiukensimme jätehuoltomääräysten velvoiterajoja pakkaus- ja biojätteiden osalta. Kiinteistöiltä kerätyn sekajätteen määrä hieman väheni ja kerättyjen pakkausjätteiden määrät kasvoivat. Edistämme kiertotaloutta myös ekoteollisuuskeskus Ekomossa ja TKI-hankkeillamme.

Suurin investointihankkeemme, Blominmäen puhdistamo, etenee kohti käyttöönottoa. Tavoitteena on kasvavan kaupunkiseudun jätevesipalveluiden hoitaminen entistä paremmin puhdistustuloksin. Nykyiset jätevedenpuhdistusprosessimme poistavat lähes 98 prosenttia orgaanisesta aineesta sekä fosforista ja noin 70-90 prosenttia typestä.  Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpi- ja fosforipäästöt Itämereen laskivat vuonna 2021 edellisvuodesta. Raportissa kerromme tarkemmat tiedot päästöjemme kehityksestä.

Vuosi 2021 oli edellisvuoden tapaan poikkeuksellinen Covid-19-pandemian vuoksi. Siitä huolimatta kykenimme hoitamaan tuotantomme ja palvelumme erittäin hyvin ja asiakastyytyväisyytemme pysyi korkealla tasolla. Olemme kehittäneet työ- ja vuorovaikutuskulttuuriamme pitkäjänteisesti. Laadimme vuonna 2021 Enemmän yhdessä - kulttuurikäsikirjan ja yksiköt tekivät kulttuurilupauksia.  Henkilöstökyselymme tulokset parantuivat kautta linjan.  Olemme panostaneet myös osaamisen kehittämiseen.

Aloitimme vuoden 2021 aikana tuottavuusohjelmatyön ja keväällä 2022 uuden strategian laadinnan yhteydessä kokosimme tehokkaan ja taloudellisen toiminnan ja tasapainoisen talouden ohjelmat.

Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme https://julkaisu.hsy.fi/vastuullisuus-2021.html

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2021

Lisätietoja: tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, puh. 045 657 7990,
ts. ilmastoyksikön päällikkö Susan Lyytikäinen puh. 050 468 7680,
ilmastoasiantuntija Miia Farstad, puh. 046 922 4108

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2021 noin 2 % edellisvuoteen verrattuna. Päästöjä syntyi yhteensä noin 4,07 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy erityisesti rakennusten lämmityksestä ja liikenteestä. 

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt koostuvat kaukolämmön kulutuksesta (44 % osuus), liikenteestä (29 %), kulutussähköstä (14 %), sähkö- sekä öljylämmityksestä (4 %), jätteiden käsittelystä (2 %), ja teollisuuden ja työkoneiden (2 %).

Kaukolämmön ja kulutussähkön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat pääkaupunkiseudulla noin yhden prosentin verrattuna edellisvuoteen. Muilla sektoreilla kasvihuonekaasupäästöt vähentyivät jonkin verran. Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät noin 12 % ja teollisuuden ja työkoneiden noin 17 %, lisäksi sähkölämmityksen päästöt vähenivät noin 8 %. Myös liikenteen päästöt vähenivät noin 5 %.

Espoossa ja Kauniaisissa kasvihuonekaasupäästöt vähenivät suhteellisesti eniten edellisvuoteen verrattuna. Espoossa päästöt vähenivät noin 9 % ja olivat noin 0,82 milj. tonnia CO2-ekv ja Kauniaisissa noin 8 %, ja olivat noin 0,03 milj. tonnia CO2-ekv. Helsingin ja Vantaan kasvihuonekaasupäästöt pysyivät lähes ennallaan vuoteen 2020 verrattuna. Helsingin kokonaispäästömäärä oli 2,35 milj. tonnia CO2-ekv ja Vantaalla 0,87 milj. tonnia CO2-ekv.

Asukasta kohden lasketut päästöt pääkaupunkiseudulla laskivat hieman, ollen vuonna 2021 noin 3,4 tonnia CO2-ekv. Prosentuaalisesti lasku oli noin 3 %. Helsingissä asukaskohtaiset päästöt olivat n. 3,6 tonnia CO2-ekv, Espoossa n. 2,8 tonnia CO2-ekv, Vantaalla n. 3,6 tonnia CO2-ekv ja Kauniaisissa n. 3,0 tonnia CO2-ekv.

Kokonaisenergian kulutus kasvoi pääkaupunkiseudulla noin 2 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna, ollen vuonna 2021 yhteensä 25?155 GWh. 

Kaukolämmön tuotanto kasvoi huomattavasti pääkaupunkiseudulla, kylmän lämmityskauden vuoksi.  Myös kaukolämmön viiden vuoden keskiarvolla tasattu kulutus kasvoi jonkin verran kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, lukuun ottamatta Kauniaista, jossa kulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Kaukolämmön tuotannon ja kulutuksen kasvun vuoksi kaukolämmön päästöt kasvoivat Helsingissä neljä prosenttia ja Vantaalla 19 prosenttia. Espoossa sekä Kauniaisissa kaukolämmön päästöt pienentyivät noin viidenneksen edellisvuoteen verrattuna.

Lisääntyneen kivihiilen ja öljyn käytön vuoksi pääkaupunkiseudun kokonaispäästöjen lasku pieneni huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Kaukolämmön tuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus kasvoi noin 5 %, ollen lähes 30 % kaukolämmön tuotannossa käytettävistä energialähteistä. Uusiutuvien osuus kasvoi Helsingissä ja Espoossa noin 9 %. Vantaalla uusiutuvien osuus väheni noin 9 %.

Liikenteen päästöissä vähennystä tapahtui erityisesti linja-autojen päästöissä, jotka laskivat noin 20 %. Pääkaupunkiseudun liikenteessä suurimmat päästöt aiheutuvat henkilöauto- ja kuorma-autoliikenteestä, joissa oli myös suurimmat vähennykset kasvihuonekaasupäästöissä määrällisesti. Henkilöautoliikenteen päästöt vähenivät määrällisesti vuonna 2021 eniten, eli noin 31 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv).

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt lasketaan alueella tapahtuvaan kulutukseen perustuen. Laskennassa ei huomioida kulutushyödykkeiden, kuten ruuan tai rakennustuotteiden, välillisiä päästöjä.

Päätösehdotus (TF) Hallitus päättää merkitä asiat tiedoksi.

Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan.