Hallitus 26.08.2022 § 104  

Esittelijä Toimitusjohtaja Tommi Fred

Valmistelija Hallintosihteeri Anu Hämäläinen, puh. 050 330 5195

Jätelain ja jäteverolain muutosesityksiin annetut asiantuntijalausunnot

Lisätietoja: jätehuollon lakimies Johanna Routio, puh. 050 560 8046

Ympäristöministeriö on pyytänyt HSY:n lausuntoa ehdotuksesta jätelain muuttamiseksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntirajan pitämistä 10 prosentissa myös 1.1.2030 alkaen. Lisäksi ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea koskevaan uudistukseen liittyvän siirtymäsäännöksen lisäämistä jätelakiin.

HSY on lausunnossaan pitänyt ehdotettua siirtymäaikaa perusteltuna, sillä se varmistaa jätehuollon järjestämisvastuun hallitun siirtymisen kunnilta hyvinvointialueille. Lisäksi HSY on lausunnossaan tuonut näkemyksenään esiin, että kunnallisia jätelaitoksia koskeva sidosyksiköiden ulosmyyntiraja on tärkeä pysyttää 10 prosentissa hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt HSY:n lausuntoa ehdotuksesta jäteverolain muuttamiseksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia siten, että jäteveron veropohjaa laajennettaisiin jätelajeihin, joilla on todettu hyötykäyttöä eli viherlipeäsakalla ja rakentamisen ja purkamisen kipsijätteellä, veroa korotettaisiin 10 eurolla tonnia kohden sekä lakiin tehtäisiin teknisluonteinen selkeytys liittyen verovelvolliseen tahoon liittyen jätteen välivarastointiin. HSY on lausunnossaan todennut, ettei anna lausuntoa jäteveron korottamisesitykseen eikä jäteveropohjan laajentamisesitykseen. HSY on lausunnossaan esittänyt tarkennuksia jätteen välivarastointia koskeviin pykälämuotoiluihin.

Katsaus kevään 2022 ilmanlaatuun

Lisätietoja: Ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen, puh. 050 401 7826, Ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen, puh. 050 596 3102

Keväällä katupöly heikensi ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla. Maalis-toukokuussa 2022 ilmanlaatu oli kaikilla HSY:n mittausasemilla yli puolet ajasta hyvä tai tyydyttävä, vähintäänkin 58 % kuukauden tunneista. Vilkasliikenteisillä alueilla ilmanlaatu heikkeni ajoittain välttäväksi, huonoksi ja jopa erittäin huonoksi. Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä. Suurin osa erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunneista osuivat maalis-huhtikuun katupölykaudelle.

Katupölyä kertyy katujen pinnoille ja nousee ilmaan katujen kuivahtaessa. Viime talvena vaihtelevien keliolosuhteiden vuoksi pääkaupunkiseudun kaupunkien kaduille ja teille levitettiin ennätysmäärät hiekoitussepeliä. Lumien sulaminen oli maaliskuussa 2022 yöpakkasten takia hidasta. Katujen kevätsiivous jouduttiinkin aloittamaan tavanomaista myöhemmin pääkaupunkiseudulla. Normaalia myöhäisempään katujen kevätsiivoukseen vaikutti osaltaan myös kunta-alan työtaistelutoimenpiteet.

HSY antoi kastelupyynnöt pääkaupunkiseudun pääväylille neljä kertaa kevään katupölykauden aikana. Pääväyliä kasteltiin kerran maaliskuussa (21.3.2022) ja kolme kertaa huhtikuussa (19.4., 21.4., ja 25.4.). Tällöin tienpientareita kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella. Kansallinen raja-arvo ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen tehostuneiden katujen puhdistustoimien ansiosta. HSY seuraa tilannetta 11 mittausasemalla sekä pääväylien ja katujen pölyisyyttä sensoriverkolla.

Korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin maalis-huhtikuussa, jolloin katujen pölyämien oli suurinta. Ensimmäisen kerran hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät vuorokausiraja-arvotason (50 µg/m3) 14.2. Mannerheimintiellä ja 4.3. Mannerheimintiellä ja Hämeenlinnanväylällä. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso on ylittynyt tänä vuonna tammi-toukokuun aikana Mannerheimintiellä 11, Mäkelänkadulla 17, Tapanilassa 1, Leppävaarassa 12, Pohjois-Tapiolassa 12, Tikkurilassa 6, Lentoasemalla 4 ja Hämeenlinnanväylällä 29 kertaa. Raja-arvotason ylityksiä sallitaan 35 kertaa vuodessa.

Helsingin keskustan ilmanlaadun mittausasemalla Mannerheimintiellä myös työmaatoimintojen aiheuttamat pienhiukkaset huononsivat ajoittain ilmanlaatua. Helsingin keskustassa oleva korjausrakentamisen työmaasta johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaasta.

Kevään 2022 ilmanlaatukatsaus on luettavissa HSY:n verkkosivulla: http://www.hsy.fi/ilmanlaatukatsaus

HSY:n kokoamaa tietoa katupölystä viranomaisille, asukkaille ja medialle: http://www.hsy.fi/katupoly

Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2021

Lisätietoja: ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä, puh. 045 635 7698

HSY:llä on 11 ilmanlaadun mittausasemaa pääkaupunkiseudulla ja kaksi muualla Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan iImanlaatu raportoidaan vuosittain kahdessa eri julkaisussa. Tämä raportti kattaa pääkaupunkiseudun ulkopuolisen eli muun Uudenmaan tiedot ilmanlaadusta ja sen kehittymisestä vuonna 2021. Raportissa esitetään myös kunkin alueen kunnan päästöt raportointivuotta edeltävältä vuodelta. Ilmanlaatu Uudellamaalla 2021 -raportti on ilmestynyt Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuna.

Vuonna 2021 HSY mittasi jatkuvatoimisesti typenoksidien ja hiukkasten pitoisuuksia liikenneympäristössä Hyvinkäällä ja kaupunkitausta-asemalla Lohjalla. Typpidioksidin pitoisuuksia kartoitettiin suuntaa antavalla passiivikeräinmenetelmällä Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Nurmijärvellä, Porvoossa, Tuusulassa ja Vihdissä. Puunpolton päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun mitattiin Moision pientaloalueella Lohjalla.

Ilmanlaatu on Uudellamaalla pääosin hyvä tai tyydyttävä. Eniten ilmanlaatuun vaikuttavat tieliikenne ja kotitalouksien puunpoltto. Liikennemäärät olivat vuonna 2021 edelleen tavanomaista alempia, mikä pienensi pakokaasupäästöjä ja typpidioksidipitoisuuksia etenkin vilkasliikenteisissä ympäristöissä koko Uudellamaalla. Liikennettä oli kuitenkin enemmän ja pitoisuudet suuremmat kuin vuonna 2020, jolloin liikennemäärät romahtivat koronapandemian seurauksena ja typpidioksidipitoisuudet olivat ennätysmäisen matalia.

Kevään 2021 katupölykausi oli yleisesti hankalampi kuin vuonna 2020, jolloin talvi oli Uudellamaalla leuto ja lähes lumeton. Ilmansaasteiden pitoisuudet eivät ylittäneet EU:n ilmanlaadun raja-arvoja, mutta WHO:n uudet ohjearvot ylittyivät monin paikoin. Pitkällä aikavälillä ilmansaasteiden pitoisuudet ovat kuitenkin yleisesti laskeneet.

Puun pienpolton päästöt voivat olla paikallisesti merkittävä ilmanlaatua heikentävä päästölähde. Puunpoltossa syntyy terveydelle haitallisia päästöjä: pienhiukkasia, häkää sekä orgaanisia yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Vuonna 2021 puunpolton päästöjen vaikutus oli nähtävissä Lohjalla Moision pientaloalueella tehdyissä mittauksissa. Bentso(a)pyreenin pitoisuus alitti kuitenkin selvästi sille asetetun tavoitearvon.

Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolista ilmanlaadun seurantaa hoidetaan alueen kuntien ja teollisuuden yhdessä rahoittamana yhteistarkkailuna. Seurantaan kuuluvien ilmanlaatumittausten ja päästökartoitusten toteuttamisesta vastaa HSY. Seurantaa ohjaa yhteistyöryhmä, jossa on edustajat alueen kunnista, Uudenmaan ELY-keskuksesta ja HSY:stä.

Lisätietoja Uudenmaan ilmanlaadusta vuonna 2021 ja kuntakohtaisia ilmanlaatutietoja löytyy Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisemasta raportista Ilmanlaatu Uudellamaalla 2021 osoitteessa: https://www.doria.fi/handle/10024/185420

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2022

Lisätietoja: paikkatietoasiantuntija Laura Lähteenmäki, lau-ra.lahteenmaki@hsy.fi

HSY tuottaa vuosittain tietoa pääkaupunkiseudun voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevasta rakennusoikeudesta, jota kutsutaan varannoksi. Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2022 esittelee maankäyttöön liittyviä tunnuslukuja painopisteen ollessa asumisen asemakaavavarannossa. Luvut kuvaavat vuodenvaihteen 2021-2022 tilannetta. Varannon määrää ja sijoittumista havainnollistetaan käyttötarkoituskohtaisilla teemakartoilla ja graafit esittävät eri käyttötarkoitusten varantolukujen muutosta vuodesta 2011 alkaen.  

Vuonna 2021 asumisen varannon kokonaismäärä hieman laski edelliseen vuoteen verrattuna. Kerrostalovarannon määrä pääkaupunkiseudulla jatkoi kasvuaan, mutta pientalovaranto väheni kerrostalovarannon kasvua enemmän, minkä seurauksena asumisen varanto kokonaisuutena hieman supistui. Eniten kerrostalovaranto kasvoi pääkaupunkiseudun kunnista Espoossa, jossa kerrostalovarannon määrä lisääntyi yli 150 000 kerrosneliömetrillä verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen. 

Pääkaupunkiseudulla oli viime vuodenvaihteessa noin 4,20 miljoonaa kerrosneliömetriä kerrostalovarantoa ja noin 3,74 miljoonaa kerrosneliömetriä pientalovarantoa. Määrä mahdollistaa useiden kymmenien tuhansien pien- ja kerrostaloasuntojen rakentamisen. Kerrostalovarannon isoimmat keskittymät Espoossa ovat Länsimetron varrella, Suurpellossa ja Keran asemanseudulla, Vantaalla taas kerrostalovarantoa on runsaasti Kivistössä ja Veromiehen alueella. Helsingissä huomattavia kerrostalovarantoja on esimerkiksi Jätkäsaaressa, Kalasataman ja Sompasaaren alueella sekä Kruunuvuorenrannassa. Pientalojen rakentamismahdollisuuksia on eniten Espoossa. 

Varantolukujen esittämisen lisäksi katsauksessa suhteutetaan voimassa olevan asumisen asemakaavavarannon määrä Helsingin seudun Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (MAL-sopimus) vuosille 2020-2023 sovittuihin asuntotuotantotavoitteisiin kaupunkikohtaisesti. Asumisen varantoa on absoluuttisesti tarkasteltuna eniten Helsingissä, mutta suhteessa asuntotuotantotavoitteeseen asumisen varantoa tyhjillä ja lähes tyhjillä tonteilla on eniten Vantaalla. Tontin rakentamisasteen lisäksi varannon käyttöönotettavuuteen vaikuttavat esimerkiksi sijainti, infrastruktuurin tilanne ja maanomistusolosuhteet. 

Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa on yli kaksi kertaa enemmän käyttämätöntä toimitilojen kerrosalaa kuin asumiselle tarkoitettua kerrosalaa. Liike- ja toimistotilavarantoa on yksistään tyhjillä ja lähes tyhjillä tonteilla 4,43 miljoonaa kerrosneliömetriä. Liike- ja toimistotilavaranto jakautuu melko tasaisesti pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien kesken, kun taas teollisuus- ja varastotilojen varantoa on vähiten Espoossa ja eniten Vantaalla. Toimitilavarannon määrä muuttuu hitaasti. 

Tonttivarantokatsauksen luvut perustuvat HSY:n tuottamaan SeutuRAMAVA-aineistoon, joka kuvaa tilannetta vuodenvaihteessa 2021-2022. Kahdesti vuodessa tuotettava SeutuRAMAVA on paikkatietoaineisto, joka kuvaa voimassa olevien asemakaavojen tilannetta kaavayksikkötasolla Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. HSY ylläpitää ja kehittää SeutuRAMAVA-aineistoa yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kaavoituksen asiantuntijoiden kanssa. SeutuRAMAVA-aineiston varantoluvut julkaistaan korttelitasolle yleistettynä avoimena datana, joka on katseltavissa ja ladattavissa HSY:n avoimen datan palvelussa. Kaupunkikohtaiset varantoaikasarjat sekä avoin data ovat katseltavissa myös interaktiivisina infograafeina HSY:n verkkosivuilla. 

Viimeisimmät tonttivarantokatsaukset löytyvät HSY:n verkkosivuilta: https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tonttivaranto/

Itämerihaasteen toimenpideohjelma 2022-2023

Lisätietoja: ympäristöasiantuntija Aninka Urho, puh. 050 412 3177

HSY on osallistunut Helsingin ja Turun kaupunkien käynnistämään Itämerihaasteeseen vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2019 laadittiin uusi sitoumus vuosille 2019-2023. Loppuvuonna 2021 päivitettiin Itämerihaasteen toimenpideohjelma vuosille 2022-2023. Toimenpideohjelma koostuu vesistökuormitukseen vaikuttavista toimista jätevedenpuhdistuksessa ja viemäriverkossa. Hankekokonaisuuksia ovat: 1)  investointien hallinta,  2)  hule- ja ylivuotovesien hallinta,  3)  hajakuormituksen vähentäminen,  4)  tutkimus,  5)  tietoisuuden lisääminen ja  6)  kansainvälinen yhteistyö 7)  vaelluskalojen vaellusesteiden poistaminen. Hankekokonaisuudet ovat samoja kuin edellisessä toimenpideohjelmassa vuosina 2019-2021.

Toimenpideohjelman toimenpiteet ovat myös HSY:n uuden strategian mukaisia, ja vuoden 2023 toimenpiteitä täydennetään vielä syksyn 2022 aikana uuden strategian uusilla teemoilla, erityisesti monimuotoisuutta tukevilla toimenpiteillä.

Uuden ohjelman laadinnan yhteydessä arvioitiin edeltävän kauden 2019-2021 toimenpiteiden toteumaa. Toimenpideohjelma toteutui pääosin aiotusti: 61:stä toimenpiteestä vain 4 jäi toteuttamatta. Muita vietiin eteenpäin tai saatiin valmiiksi hankekauden aikana. Valtaosa hankkeista jatkuu vuosina 2022-2023 uusin toimenpitein. Noin  neljäsosa  toimenpiteistä  eteni  aiottua  hitaammin,  mutta  edistyi  kuitenkin  hankekauden kuluessa.  Näistä  merkittävin  on  Blominmäen  puhdistamohanke.  Kaikki  toteutumatta  jääneet toimenpiteet liittyivät investointeihin: esim. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kehittäminen uusilla prosessiyksiköillä on siirretty investointiohjelmassa tulevaisuuteen, joten valmisteleviakaan töitä ei viety eteenpäin.  Korona vaikutti merkittävästi kansainväliseen yhteistyöhön ja vierailutoimintaan. Virtuaalivierailut ja -tapaamiset ovat korvanneet osittain vierailuja.

Päätösehdotus (TF) Hallitus päättää merkitä asiat tiedoksi.

Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan.