Dynasty tietopalvelu Haku RSS HSY

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://hsy10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://hsy10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Hallitus
Pöytäkirja 25.08.2023/Pykälä 82


 

 

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2022, päivitetty 14.8.2023

 

Hallitus 25.08.2023 § 82  

762/08.081.812.8123/2021  

 

Esittelijä Toimitusjohtaja Tommi Fred

Valmistelijat Tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, puh. 045 657 7990

Ilmastoyksikön päällikkö Sanna Erkkilä-Tiainen puh. 050 470 3174

Ilmastoasiantuntija Jari Rantsi, puh. 050 463 9845

 

Pääkaupunkiseudun kokonaispäästöt kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Kokonaispäästöt kasvoivat 11 %, vaikka käytetyn polttoaineiden energian määrä (GWh) pysyi lähes samana kuin edellisvuotena. Päästöjä syntyi yhteensä noin 4,52 miljoonaa tonnia CO2-ekv.

Päästöjen kasvun syynä oli kaukolämmön päästöjen kasvaminen. Kaukolämmön tuotannon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat pääkaupunkiseudulla 23 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.

Lämmön tuotannon päästöjen kasvu oli seurausta maakaasun käytön loppumisesta, koska maakaasun tuonti loppui Venäjältä, Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Maakaasun käyttöä korvattiin kivihiilellä ja öljyllä.

Liikenteen osuus seudun kokonaispäästöistä oli 27 prosenttia. Tieliikenteen kokonaissuorite pysyi lähes samana ja sähköautolla ajettujen kilometrien osuus kasvoi. Liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat silti noin viisi prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022. Tieliikenteen päästöjen kasvu syntyi pääosin kuorma-autoliikenteestä ja linja-autoliikenteestä, sillä kuorma-autoliikenteen ilmastopäästöt kasvoivat 17 prosenttia ja linja-autoliikenteen kahdeksan prosenttia. Merkittävä syy tieliikenteen päästöjen kasvuun oli liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen laskeminen vuoden 2022 aikana.

Uusiutuvien polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa väheni myös hieman. Vuonna 2021 osuus polttoaineista oli 29 % ja vuonna 2022 27 %. Tähän oli syynä lämpöpumpuilla tuotetun lämmön määrän pieneneminen. Lämpöpumpuilla tuotetun kaukolämmön tuotantoon vaikutti korkea sähkön hinta.

Asumisen sähkön kulutus pieneni 6 prosenttia. Lämmityssähkönkulutus pysyi samalla tasolla, kuin edellisvuonna. Asumisen sähkönkulutuksen pienenemiseen vaikutti kallis sähkön hinta, sekä kulutuksen pienentämiseen tähdänneet informaatiokampanjat. Sähkölämmityksen ja kulutussähkön päästöt vähenivät molempien osalta 5 %. Tähän vaikutti kulutuksen pieneneminen, sekä valtakunnallisen sähkön päästökertoimen pieneneminen.

Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät noin 9 % ja öljylämmityksen 3 %. Öljylämmityksen päästöt pienenivät öljyllä lämmitettävän rakennuspinta-alan pienenemisen vuoksi.

Kuntakohtaiset kokonaispäästöt kasvoivat kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa, Helsingissä 12 %, Espoossa 9 %, Vantaalla 7 % ja Kauniaisissa 10 %. Kaikissa kunnissa päästöjen kasvu oli seurausta kaukolämmön tuotannon ja liikenteen päästöjen kasvusta.

Asukasta kohden lasketut päästöt pääkaupunkiseudulla kasvoivat 7 % 3,6 tonniin CO2-ekv:ia. Kaupunkikohtaiset asukasta kohti lasketut päästöt kasvoivat kaikissa kunnissa. Helsingissä asukaskohtaiset päästöt olivat n. 3,9 tonnia CO2-ekv, Espoossa n. 2,9 tonnia CO2-ekv, Vantaalla n. 3,8 tonnia CO2-ekv ja Kauniaisissa n. 3,2 tonnia CO2-ekv.

Kokonaisenergian kulutus pysyi lähes samana 2021 verrattuna ja kulutus oli vuonna 2022 yhteensä 25 276 GWh.

Pääkaupunkiseudun kaupungeista Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on tavoitteena olla hiilineutraalin vuoteen 2030 ja Kauniaisilla vuoteen 2035 mennessä. Kaupungeilla tulee olemaan haastavaa saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteet, erityisesti liikenteen osalta.

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt lasketaan alueella tapahtuvaan kulutukseen perustuen. Laskennassa ei huomioida kulutushyödykkeiden, kuten ruuan tai rakennustuotteiden, välillisiä päästöjä.

 

Päätösehdotus (TF) Hallitus merkitsee selostuksen tiedoksi.

 

Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan.