Hallitus 22.09.2023 § 94  

623/02.020.200.2002/2023  

Esittelijä Toimitusjohtaja Tommi Fred

Valmistelijat Talousjohtaja Minna Haapala, puh. 050 451 0030

 Taloussuunnittelupäällikkö Joona Kinnunen, puh. 09 1561 2110

Toiminta 

Vesihuollossa veden pumppaus- ja laskutusvolyymin viime vuosina toteutunut laskutrendi jatkui. Tammi-elokuussa kumulatiivinen volyymilasku oli noin 1,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttömaksut jäävät vuosibudjetista. Perusmaksut kompensoivat eroa hieman, johtuen kasvaneista kerrosneliöistä. Liittymismaksujen toteuma on tammi-elokuussa alle talousarvion. Hiljentynyt rakentaminen näkyy jättämänä talousarviosta. Sprinklerimaksujen ennuste on hieman talousarviota suurempi, mutta vähentyneet liitostyöt kompensoivat tämän. Vuoden 2023 toimintatuottojen ennustetaan olevan 313 milj. euroa ja jäävän talousarviosta 6,1 milj. euroa. 

Vesihuollon vuoden 2023 alijäämäennuste on 17,9 milj. euroa, mikä on 9,0 milj. euroa alle talousarvion.

Jätehuollossa kerätyn jätteen määrä on kääntynyt laskuun. Sekajätteen ja biojätteen määrän ennakoidaan vähenevän talousarvioon nähden merkittävästi. Sortti-asemien ilmaisasiakkaiden määrä on lievästi kasvanut, muiden asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Vastaanotettavien jätteiden määrän ennustetaan laskevan noin 3 %.

Jätehuollon toimintatuottojen arvioidaan alittavan lievästi (noin 0,6 milj. euroa) talousarvion. Toimintatuotot pitää sisällään vuoden 2022 tuloja, jotka ovat laskutusrytmin takia kirjautuneet kuluvalle vuodelle. Lisäksi Kuljetuspalveluiden arvioitua suurempi tulokertymä kompensoi Alue- ja Käsittelypalveluiden arvioitua pienempää tulokertymää. 

Jätehuollon toimintakuluissa arvioidaan säästettävän noin 2,2 milj. euroa talousarvioon nähden. Suurimmat säästöt syntyvät palveluiden ostosta, erityisesti kuljetus- ja konepalveluiden ostossa sekä jätteen käsittelypalveluiden ostosta. Jätehuollon tilikauden ylijäämäksi arvioidaan noin 1,6 milj. euroa. Ennuste on tehty epävarmuuksista johtuen varovaisesti ja ylijäämä voi muodostua arvioitua merkittävästi suuremmaksi.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua mitattiin seitsemällä pysyvällä ja neljällä siirrettävällä mittausasemalla. Pitkäaikaisilla mittauksilla seurataan liikenteen, puunpolton, energiantuotannon sekä lentokentän ja satamien päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun. Lisäksi HSY seuraa suuntaa antavasti katupölyn pitoisuuksia kymmenessä eri paikassa pääväylien ja pääkatujen varsilla, polttoperäisten ultrapienten hiukkasten pitoisuutta kahdeksassa eri paikassa sekä liikenteen pakokaasujen vaikutusta ilmanlaatuun yli 40 paikassa. Ilmanlaatutiedot esitetään reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilla, ilmanlaatukartalla ja ilmanlaatuportaalissa.

Seutu- ja ympäristötiedon osalta toimintatuottojen ja toimintakulujen arvioidaan vuositasolla pysyvän lähellä talousarviota.

Tavoitteet  

HSY:llä on 10 strategista ohjelmaa, joiden status on kuvattu alla. Ennuste ohjelmien tavoitteiden toteumasta: kolme toteutuu, kolme ei toteudu ja neljä toteutuu osittain.

Tavoitteiden ennustetaan toteutuvan:

• Osaava ja kehittyvä henkilöstö
• Tehokasta ja taloudellista toimintaa
• Toimintaa lähiympäristöstä huolehtien

Tavoitteiden ei ennusteta toteutuvan:

• Hiilineutraali pääkaupunkiseutu
• Kiertotalouden keskiössä
• Pito- ja vetovoimainen työnantaja

Seuraavasti nimettyjen ohjelmien osalta kaikkien alatavoitteiden osalta ei olla tavoitteessa:

• Puhdas Itämeri
• Vastuulliset ja kehittyvät palvelut
• Turvattu juomavesi
• Tasapainoinen talous 

Tavoitteiden statuksesta esitetään tarkempaa tietoa osavuosikatsausraportin yhteydessä.

Henkilöstö  

Tammi-elokuun toteutuneet henkilöstökulut olivat 34,6 milj. euroa, joka on 1,4 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa. Koko vuoden henkilöstökulujen arvioidaan olevan 52 milj. euroa, joka on 0,6 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa. Myös keskimääräisen henkilötyövuosien odotetaan jäävän vuositasolla jonkin verran alle suunnitelman.

Tuloskehitys  

Tammi-elokuussa toimintatuottoja kertyi 278,9 milj. euroa, jääden talousarvion 282,0 miljoonasta 3,1 milj. euroa. Vuositasolla toimintatuottojen ennustetaan jäävän noin 6,7 milj. euroa alle talousarvion.

Toimintakulut vastaavalla jaksolla olivat 129,0 milj. euroa alittaen talousarvion 13,4 miljoonalla eurolla. Vuoden 2023 toimintakulujen ennakoidaan alittavan talousarvion 213,1 milj. euroa noin 7,4 miljoonalla eurolla jääden 205,7 miljoonaan euroon.

Raportointikauden poistot olivat 96,0 milj. euroa eli 5,3 milj. euroa talousarviota pienemmät. Vuositasolla poistojen arvioidaan toteutuvan talousarviota 4,8 milj. suurempina ollen 156,7 milj. euroa. Ero johtuu pääosin Suomenojan laitoksen lopettamiseen liittyvistä poistuvien pumppaamoiden noin 5 miljoonan euron alaskirjauksista.

Raportointikauden ylijäämä oli 5,3 milj. euroa, joka on selvästi kauden talousarviota (-12,2 milj. euroa) vahvempi. Ero selittyy pääosin alhaisemmilla toimintamenoilla erityisesti palveluiden sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoissa sekä talousarviota pienemmillä poistoilla. Vuosiennusteessa tilikauden alijäämä on 16,5 milj. euroa, joka on 2,7 milj. euroa talousarviota heikompi. Keskeisiä syitä ennusteen suuremmalle alijäämälle ovat alhaisemmat toimintatuotot (-6,7 milj. euroa), joskin myös toimintamenojen ennustetaan olevan 7,4 milj. euroa talousarviota pienemmät. Lisäksi ennusteen suurempaa alijäämää selittää Suomenojan purkuun liittyvä alaskirjaus (-5 milj. euroa). 

Investoinnit  

Tammi-elokuun investoinnit olivat yhteensä 98,6 milj. euroa. Näistä 84,6 milj. oli vesihuollon ja 13,7 milj. jätehuollon investointeja. Vuoden 2023 investointien ennustetaan toteutuvan 203,9 miljoonan euron suuruisina, joka on 1,9 milj. euroa alle talousarvion (205,8 milj. euroa). Vesihuollon investointien ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti 177 miljoonan euron suuruisina. Jätehuollon investointien ennakoidaan toteutuvan 0,7 milj. euroa talousarviota (24,3 milj. euroa) pienempinä.

Rahoitus  

Nettorahoituskulut olivat tammi-elokuussa 49,3 milj. euroa. Rahoitustuotot ja -kulut arvioidaan toteutuvan n. 3,1 milj. euroa talousarviota suurempina.  Korot nousivat vuoden 2022 aikana nopeasti ja Euribor-korkojen arvellaan nousevan vielä hieman nykytasoltaan ylöspäin vuoden 2023 aikana. HSY:llä korkojen nousu heijastuu kasvavan lainarahoituksen myötä rahoitusmenoihin.

Talousarvion rahoituskuluissa on vuonna 2023 huomioitu 4,5 milj. euron laskennallinen veronkorotus ja viivästyskorko liittyen HSY:n aikaisempien vuosin tuloverotuksen korkomenojen oikaisuun. Raportointikaudella vahvistui, että oikaisu voitiin käsitellä aikaisemmasta poiketen jo vuoden 2022 tilinpäätöksessä, minkä seurauksena rahoituskulut ovat 4,5 milj. euroa pienemmät. Rahoituskulujen arvioidaan olevan yhteensä 1,4 milj. euroa talousarviota pienemmät.

HSY:n vieras pääoma 31.8 oli 2 072 milj. euroa. Lainakanta 31.8 oli 1937 milj. euroa ilman lyhytaikaisia maksuvalmiusluottoja (5 milj. euroa). Jäsenkuntien perustamislainat olivat 1125 milj. euroa, rahoituslaitoslainat 812 milj. euroa ja lyhytaikainen maksuvalmiusluotto 5 milj. euroa. Raportointikaudella nostettiin Kuntarahoitukselta 160 milj. euroa uutta pitkäaikaista lainaa vesi- ja jätehuollon investointien rahoitukseen. Omavaraisuusaste raportointikauden lopussa oli 27,1 %.

Päätösehdotus (TF) Hallitus päättää merkitä osavuosikatsauksen 1.1.-31.8.2023 tiedoksi.

Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan.