Dynasty tietopalvelu Haku RSS HSY

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://hsy10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://hsy10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Hallitus
Pöytäkirja 20.12.2024/Pykälä 143



 

Tiedoksi merkittävät asiat

 

Hallitus 20.12.2024 § 143  

    

 

 

Esittelijä Toimitusjohtaja Tommi Fred

Valmistelija Hallintosihteeri Anu Hämäläinen, sähköposti etunimi.sukunimi@hsy.fi

Kymmenen vuotta Helsingin seudun maapeiteaineistoa (AK)

Lisätietoja: paikkatietoasiantuntijat Outi Kesäniemi ja Kirsi Ahonen, sähköposti etunimi.sukunimi@hsy.fi

Kuudes Helsingin seudun maanpeiteaineisto valmistui marraskuussa 2024. Maanpeiteaineistoa on tuotettu pääkaupunkiseudulle ja naapurikuntiin kahden vuoden välein vuodesta 2014 alkaen. Vuoden 2024 aineisto hankittiin yhdessä Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Kirkkonummen, Vantaan, Tuusulan, Keravan, Järvenpään ja Nurmijärven kanssa, ja HSY vastasi kilpailutuksesta ja tuotannon koordinoinnista.

Maanpeiteaineistossa kuntien alueet on luokiteltu vettä läpäisemättömään pintaan, kasvillisuuteen, avokallioon, paljaaseen maahan ja vesialueiksi. Aineisto on tuotettu käyttäen uusimpia laserkeilausaineistoja ja ilmakuvia. Lisäksi tuotannossa on hyödynnetty kuntien omia aineistoja kuten rakennuksia ja teitä. Aineiston tuotti nyt jo toista kertaa tanskalainen Scalgo, jolla on kokemusta tekoälyn hyödyntämisestä ilmakuvatulkinnassa.

Kaupunkien kasvaessa ja tiivistyessä on entistä tärkeämpää tietää vettä läpäisemättömien pintojen määrä ja sijainti, jotta ilmastonmuutoksen myötä kasvavaa kaupunkitulvien riskiä voidaan hallita. Vähintään yhtä tärkeää on tarkka tieto kasvillisuuden sijainnista ja pinta-alasta. Tekoälyn käyttö parantaa erityisesti vettä läpäisevien ja läpäisemättömien pintojen tunnistusta, ja tämä tieto on tärkeää mm. hulevesien hallinnan suunnittelussa. Maanpeiteaineistoa käytetään laajasti mm. hulevesisuunnittelussa ja -selvityksissä, ympäristön tilan seurannassa, ekologisten verkostojen tarkastelussa sekä tutkimuksessa. Vuoden 2024 maanpeiteaineiston mukaan pääkaupunkiseudusta on rakennettuja pintoja (teitä, rakennuksia, muita asfalttipintoja) 22 %, kasvillisuutta 68 % sekä muuta 9 % (avokallioita, sisävesiä ja hiekkapintoja).

Helsingin seudun maanpeiteaineisto on avointa dataa, ja se julkaistaan tammikuussa 2025. Aiempien vuosien aineistoja voi katsella HSY:n avoimen datan karttapalvelussa osoitteessa https://kartta.hsy.fi/, ja uusin aineisto lisätään karttapalveluun alkuvuodesta.

Valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavat enimmäistonttihinnat vuonna 2025

Lisätietoja: erityisasiantuntija Anna-Maria Kotala, sähköposti etunimi.sukunimi@hsy.fi

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on 25.11.2024 päättänyt pääkaupunkiseudulla vuon­na 2025 valtion tukemassa asuntotuotannossa (pitkä korkotuki) sovellettavista enimmäistonttihinnoista. ARA:n päätös on HSY:n hallituksen esityksen mukainen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hintapäätös 25.11.2024 sekä pää­kau­pun­ki­seu­dun enimmäistonttihintakartat ja -taulukko vuodelle 2025 ovat liitteinä.

Ilmanlaadun seuranta pääkaupunkiseudulla vuonna 2025

Lisätietoja: ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen, sähköposti etunimi.sukunimi@hsy.fi

Helsingin seudun ympäristöpalveluilla (HSY) on pääkaupunkiseudulla 11 ilmanlaadun mittausasemaa. Näistä neljän aseman paikka vaihtuu vuoden tai kahden välein. Vuonna 2025 siirrettävillä asemilla mitataan ilmanlaatua Helsingissä Kustaa Vaasan tiellä ja Katajanokan satamassa, Espoossa Lintuvaarassa sekä Vantaalla Kehä III varrella Viinikkalassa. Siirrettävien asemien avulla saadaan mitattua ilmanlaatua useilta eri alueilta, ja ne sijoitetaan erityyppisiin ympäristöihin.

Ilmanlaadun mittausasemilla on useita mittalaitteita ja niillä mitataan useaa eri ilmansaastetta. Helsingissä Kustaa Vaasan tiellä ja Vantaalla Kehä III:n varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Espoon Lintuvaarassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Katajanokan sataman mittausasemalla puolestaan seurataan sataman alueen toimintojen vaikutusta ilmanlaatuun.

Pysyvät mittausasemat ovat joka vuosi samassa paikassa, ja niiden avulla seurataan ilmanlaadun kehitystä pitkällä aikavälillä. Helsingissä Mäkelänkadulla sijaitseva pysyvä supermittausasema siirtyy kolmeksi vuodeksi osoitteeseen Teollisuuskatu 18 Mäkelänkadun remontin ajaksi. Helsingissä muut pysyvät mittausasemat sijaitsevat edelleen osoitteessa Mannerheimintie 5 sekä Kallion urheilukentällä ja pientaloalueella Vartiokylässä. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa sekä Vantaalla Tikkurilassa.

Muualla Uudellamaalla HSY:llä on yksi pysyvä ja yksi siirrettävä ilmanlaadun mittausasema. HSY seuraa ilmanlaatua pysyvästi Lohjalla. Uudenmaan siirrettävällä mittausasemalla ilmanlaatua mitataan vuoden 2025 ajan Porvoon keskustassa.

Pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla HSY tekee täydentäviä ilmanlaadun mittauksia useissa muissa paikoissa yksittäisillä mittalaitteilla. HSY kartoittaa mittaustarpeita ja valitsee paikat siirrettäville mittausasemille ja yksittäisille pienemmille mittalaitteille vuosittain yhteistyössä kuntien kanssa. Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ilmanlaatua voi seuranta reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilta:

Ajankohtainen ilmanlaatutilanne: https://www.hsy.fi/ilmanlaatu/

 

Päätösehdotus (TF) Hallitus päättää merkitä asiat tiedoksi.

 

 

Päätös Hallitus päätti ehdotuksen mukaan.