Hallitus 20.03.2026 § 32 

342/00.01.013.0132/2026  

Esittelijä  Toimitusjohtaja Tommi Fred

Valmistelija  Talousjohtaja Minna Haapala, sähköposti etunimi.sukunimi@hsy.fi

Tilinpäätös 2025

Kuntalain 113 §:n mukaan kuntayhtymän hallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se yhtymäkokouksen käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä.

Kuntalain 115 §:n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys yhtymäkokouksen hyväksymien sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rajoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Kuntayhtymän hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.

Toiminta

Talousveden pumppaus vuonna 2025 oli 95,5 miljoonaa m³, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuoden 97,3 miljoonaa m³. Tuotettu vesi oli hyvälaatuista. Se täytti talousvesiasetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja -tavoitteet sekä HSY:n omat laatutavoitteet. Vettä tuotettiin kahdella pintavesilaitoksella ja yhdellä pohjavesilaitoksella.

Veden laskutettu määrä oli 77,8 miljoonaa m³. Tämä oli toinen peräkkäinen kasvuvuosi, laskutusvolyymin ollessa noin 2,8 % suurempi edelliseen vuoteen verrattuna. Asukasmäärä pääkaupunkiseudulla kasvoi ennakkotiedon mukaan noin 1,4 %. Mahdollisesti vedenkulutusta hillinnyt energian säästön lientyminen voi osaltaan selittää kulutuksen kasvua.

Vuonna 2025 käsiteltiin jätevettä kokonaisuudessaan 138,5 miljoonaa m3, mikä oli noin 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. HSY:n jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupamääräysten mukaisen toimintatason kaikilta osin. HSY:n omat ympäristölupamääräyksiä tiukemmat tonnipohjaiset tavoitteet saavutettiin sekä fosforin että typen osalta. Jätevedenpuhdistuksen kuormitus mereen vuonna 2025 fosforin osalta oli 20,3 tonnia (tavoite 25 tonnia) ja typen osalta 470 tonnia (tavoite 750 tonnia). Blominmäen jätevedenpuhdistamon toiminnan optimointi näkyy erityisesti fosforin puhdistustehossa: toteutunut fosforin kokonaispäästö on n. 23 % pienempi kuin 2024. Typen kokonaispäästö oli n. 18 % pienempi kuin 2024 ja yli 50 % pienempi kuin ennen Blominmäen käyttöönottoa tyypillisesti saavutettu taso.

Vuoden 2025 aikana kiinteistöjen jätehuollossa tehtiin yhteensä noin 9,2 miljoonaa jäteastiatyhjennystä, mikä on 5 950 jäteastiatyhjennystä vähemmän kuin vuonna 2024 (-0,06 %).  Sekajätejäteastioiden tyhjennysmäärä laski vuoteen 2024 verrattuna 81 645 kappaletta (-1,8 %). Kaikkien kierrätysjakeiden (biojäte, pakkausjätteet) osalta kasvua vuoteen 2024 verrattuna oli 76 328 tyhjennystä (+1,7 %), suurin kasvu oli biojätteessä 44 974 kappaletta (+2,3 %).

Kerätyn jätteen määrä kiinteistöiltä vuonna 2025 oli 379 537 tonnia, mikä on noin 6 900 tonnia vähemmän kuin vuonna 2024 (-1,8 %). Sekajätteen määrä laski vuoteen 2024 verrattuna 1 768 tonnia (-1,1 %), biojätteen määrä kasvoi 379 tonnia (+0,8 %), muovipakkausten määrä kasvoi noin 200 tonnia (+2,6 %), kartonkipakkausten määrä nousi noin 1 450 tonnia (+9,2 %), lasipakkausten määrä kasvoi noin 40 tonnia (+0,8 %) ja pienmetallin määrä kasvoi noin 80 tonnia (+3,8 %). Lietteen määrä väheni noin 7 300 tonnia edellisvuodesta (-5,3 %).

Vuonna 2025 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa vastaanotettiin 234 206 tonnia jätettä, mikä on lähes sama määrä kuin vuonna 2024 (+0,2 %).

Sortti-asemilla kävi vuonna 2025 yhteensä 625 384 asiakasta. Asiakasmäärä kasvoi noin 44 000 käynnillä edellisvuodesta. Sortti-asemilla vastaanotettiin 88 131 tonnia jätettä, josta kierrätettiin tai energiana hyödynnettiin muualla kuin jätevoimalassa 72 459 tonnia. Jätemäärät kokonaisuutena kasvoivat noin 2,7 % verrattuna vuoteen 2024. Eniten nousua oli risuissa, pahvissa ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa. Sortti-asemat sijaitsevat Kivikossa, Konalassa, Jorvaksessa, Ruskeasannassa ja Ämmässuolla sekä Sortti-pienasema Koivukylässä.

HSY seurasi pääkaupunkiseudun ilmanlaatua 11 mittausasemalla seitsemässä pysyvässä mittauspisteessä ja neljällä siirrettävällä asemilla. Lisäksi Uudenmaan ilmanlaatua seurattiin sekä pysyvällä että siirrettävällä asemalla. HSY:n ilmanlaadun mittausverkossa oli myös useita kymmeniä mittalaite- ja keräinpisteitä ympäri pääkaupunkiseutua. Mittauksilla selvitettiin liikenteen, puunpolton ja sataman vaikutusta ilmanlaatuun. Vuonna 2025 työmaapölyä mitattiin Kauniaisissa ja Helsingissä. Yhteistyössä kaupunkien kanssa HSY laati pääkaupunkiseudulle viestintäsuunnitelman ilmanlaadun erityistilanteisiin, joissa ilmansaasteiden pitoisuudet kohoavat haitallisen korkeiksi. Ilmansuojeluyksikkö teki varautumissuunnitelman normaaliolojen häiriötilanteiden varalle. Ilmastoinfon energianeuvonnan ja -viestinnän, koulutusten ja tapahtumien avulla ohjattiin taloyhtiöitä ja asukkaita kohti hiilineutraaliutta ja tuettiin pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Strategian edistyminen

HSY on toteuttanut vuoden 2023 alusta alkaen strategiaansa "HSY 2030 - yhdessä kestävään huomiseen". Visiona on tehdä yhdessä pääkaupunkiseudusta maailman kestävin kaupunkiseutu. Strategian neljä painopistettä ovat ympäristövastuu, työn murros, kestävä talous ja asukaskokemus. Strategiaa implementoitiin vuoden 2025 aikana 19 kärkihankkeen avulla.

Strategiaan sisältyvät omistajaohjaustavoitteet toteutuivat vuonna 2025 pääsääntöisesti hyvin. Kestävä talous -päämäärän tavoitteena on nettovelanoton nollaaminen strategiakauden aikana sekä tehokas ja taloudellinen toiminta. Näihin asetetuissa mittareissa päästiin tavoitteisiin. Ympäristövastuun tavoitteena on vähentää HSY:n omassa toiminnassa ja ulkoisissa palveluissa syntyvien kasvihuonekaasupäästöjä, missä on onnistuttu hyvin. Samoin HSY:n hiilineutraaliusohjelman vuodelle 2025 asetetut tavoitteet saavutettiin. Sen sijaan kotitalousjätteen kierrätysastetavoitteeseen ei päästy. HSY:n asiakastyytyväisyys-mittaritavoitteet saavutettiin.

Syksyllä 2025 alettiin laatia uutta strategiaa, joka ulottuisi vuosille 2027–2035. Vielä luonnosvaiheessa olevan strategian painopisteiksi tulisivat tulisi turvallisuus, talous ja vastuullisuus. Luonnos lähetetään lausunnoille kesän 2026 aikana.

Tuloslaskelma

HSY:n toimintatuotot tilikaudella 2025 olivat 501,0 miljoonaa euroa, josta 379,5 miljoonaa oli vesihuollon ja 111,5 miljoonaa jätehuollon myyntituottoja. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen kulujen kattamiseksi jäsenkunnilta perityt kuntaosuudet olivat 4,5 miljoonaa euroa. Muita tuottoja kertyi 5,4 miljoonaa euroa. Valmistus omaan käyttöön sisältää vesihuollon investointihankkeiden toteuttamiseen liittyvät, taseeseen aktivoidut henkilöstökulut 2,9 miljoonaa euroa.

Toimintakulut olivat 210,6 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut 56,9 miljoonaa, palvelujen ostot 113,1 miljoonaa, materiaalihankinnat 30,8 miljoonaa ja muut toimintakulut 9,8 miljoonaa euroa.

Toimintakate oli 293,4 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 79,1 miljoonaa euroa, josta rahoitustuotot olivat 1,8 miljoonaa euroa, rahoituskulut 80,9 miljoonaa euroa.

Vuosikate oli 214,2 miljoonaa euroa.

Taseen pysyvistä vastaavista tehtävät poistot olivat 196,0 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 18,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 18,5 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Investointien toteuma (netto) oli 201,3 miljoonaa euroa. Tästä vesihuollon investoinnit olivat 186,8 miljoonaa euroa, jätehuollon 17,3 miljoonaa euroa, seutu- ja ympäristötiedon 0,3 miljoonaa euroa ja muut investoinnit - 3 miljoonaa euroa.

Sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen

Yhtymäkokous hyväksyi 29.11.2024 HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2027 sekä talousarviovuotta 2025 koskevat sitovat määrärahat. HSY-tasolla investoinnit ja käyttömenot toteutuivat alle talousarvion.

Yhtymäkokous hyväksyi 30.1.2026 Vesihuollon osalta sitovan investointi-menomäärärahojen muutoksen. Alla on esitetty luvut yhtymäkokouksen hyväksymä muutos huomioiden. Vuoden 2025 sitovat määrärahat ylittyivät vesihuollon toimintamenomäärärahojen osalta. HSY:n hallitus käsitteli vesihuollon sidottujen määrärahojen ylitystä toimintakulujen osalta 27.2.2026 ja päätti esittää yhtymäkokoukselle vesihuollon vuoden 2025 sitovan toimintakulumäärärahan korotusta 115,721 miljoonasta eurosta 116,4 miljoonaan euroon.

Ylitys johtui kirjanpidollisten varausten käsittelystä 2024 ja 2025 tilinpäätösten välillä. Sitovia toimintamenoja koskevien määrärahojen ylityksellä ei ole vaikutusta kuntayhtymän toimintaan, talouden tasapainoon eikä se muuta toiminnan taloudellista kokonaiskuvaa.

• Vesihuollon investointimenot (netto); toteuma oli 186,8 miljoonaa euroa ja määräraha 190,0 miljoonaa euroa.
• Vesihuollon toimintakulut; toteuma oli 116,4 miljoonaa euroa ja määräraha 115,7 miljoonaa euroa.
• Jätehuollon investointimenot (netto); toteuma oli 17,3 miljoonaa euroa ja määräraha 20,6 miljoonaa euroa.
• Jätehuollon toimintakulut; toteuma oli 91,1 miljoonaa euroa ja määräraha 94,6 miljoonaa euroa.

Tuloksen riittävyys ja lainakanta

HSY:n tulorahoitus oli vuonna 2025 208,1 miljoonaa euroa ja investoinnit 201,3 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta oli siis 6,8 miljoonaa euroa ja investointien tulorahoitusprosentti oli 106,4 %.

Tilikauden aikana nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa 75 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennettiin 111,3 miljoonalla eurolla. Rahoituksen rahavirta oli -36,7 miljoonaa euroa. Lisäksi kassavarojen muutos oli -29,9 miljoonaa euroa.

HSY:n lainakanta 31.12. oli 1947 miljoonaa euroa, josta jäsenkuntien perustamislainojen osuus oli 1054 miljoonaa euroa ja rahoituslaitoslainojen 893 miljoonaa euroa ja kuntatodistusten osuus 0 euroa.

Omavaraisuusaste vahvistui tilikauden alun 26,8 prosentista tilikauden lopun 27,6 prosenttiin.

Henkilöstö

HSY:n henkilöstömäärä kasvoi 31.12. tilanteessa 11 työntekijällä edellisestä vuodesta. Henkilöstön keskimääräinen määrä vuoden aikana oli henkilötyövuosina 806,7 htv:tä, joka oli 5,9 htv:tä suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta 26,3 htv:tä pienempi kuin henkilöstösuunnitelman 2025 mukainen määrä 833,0 htv.

Konserni

Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty HSY:n tytäryhtiöt Pääkaupunkiseudun Vesi Oy (81,16 % osakepääomasta), Uudenmaan Woima Oy (80 %), HSY Holding Oy (100 %), Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (33,12 %), sekä osakkuusyhtiö Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (25,7 %).

Tytäryhtiöiden toiminta tilikaudella 2025

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy

Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n päätehtävä raakaveden toimittaminen osakkaille oli normaalilla tasolla. Vuosi 2025 oli hydrologisilta olosuhteiltaan normaali ja veden laatu Päijänteessä oli hyvä erityisesti pääkaupunkiseudun vedenhankinnan kannalta keskeisellä eteläisellä alueella. Vettä johdettiin Päijännetunnelissa toimintavuoden aikana yhteensä 110,8 miljoonaa m³, siitä 106,9 miljoonaa m³ oli liittyjille toimitettua vesilaitosten raakavettä ja 3,9 miljoonaa m³ vesistöihin pumpattua lisävettä. Kalliomäen voimalan energiatuotanto oli normaalilla tasolla. Yhtiön tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti HSY:n toimesta. Vuodelle 2026 ei odoteta toimintaan olennaisia muutoksia.

Uudenmaan Woima Oy

Uudenmaan Woima Oy on HSY:n ja Rosk’n Roll Oy Ab:n omistama yhtiö, jonka toimialana on Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan polttokapasiteetin ja jätteenkäsittelypalvelun myynti. Yhtiön myymä polttokapasiteetti vuonna 2025 oli 43 531 tonnia. Vantaan Energian vuosittaisen huoltoseisokin takia osa jätteistä ohjattiin välivarastoon Ämmässuolle. Uudenmaan Woima Oy toimitti vuoden 2025 aikana suoraan Vantaan Energia Oy:lle hyödynnettäväksi yhteensä 43 257 tonnia jätettä.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Kuntalain 115 §:n mukaan kuntayhtymän toimintakertomuksessa on esitettävä selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja keskeisistä johtopäätöksistä.

HSY:n toimialat ja tulosalueet antoivat osana tilinpäätösprosessia selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kuntalain selontekoa koskevien vaatimusten mukaisesti. Yhteenveto johtopäätöksineen on esitetty toimintakertomuksessa.

Päätösehdotus (TF)

Päätös